Cometsista tauolle

Mitämitämitä? Miltei kaksi viikkoa on kulunut Cometsin viikkotuntien päättymisestä. Kausi meni niin vauhdilla tanssin ja oman koulun puolesta, etten pystynyt repeämään joka viikkoiseen blogi-postaukseen ryhmistä. Varmoja voitte olla, että mielessä kyllä Cometsin west coast swingiläiset pysyivät.

Uudella kaudella oli uusia kujeita ja vanhoja hyväksi havaittuja. Ne kaikki koituivat mielestäni tanssijoiden hyväksi. Jokainen harjoite ja kuvio opettivat asioita, joita jokainen tarvitsee iltabileissä ja kisoissakin. Varsinkin yksin tanssimisen hetki viimeisillä viikoilla vaikutti tanssiin. Uskon, että tanssijoilla avautuivat silmät yhtä isosti auki omaan tanssiin, kuin valmentajilla suu.

Pitkä ja tasainen työ on siis viimeisenä kautena tehnyt taas tulosta. Se, ovatko tanssijat samaa mieltä, riippuu heidän tavoitteidensa asettamisesta. Ne, jotka ovat osallistuneet tunneille puhtaasti hauskanpidollisista motiiveista, ovat varmasti erilaisessa vaiheessa omassa tanssissaan verrattuna konkreettisemman tavoitteen itselleen asettaneisiin. Riippuen elämän- ja tanssiuran vaiheesta kumpikin vaihtoehto saattaa olla ratkaiseva jatkossa jaksamisen kannalta. On tärkeää myös pitää hauskaa, ettei homma käy työstä.

Kohti kesää mennään, mutta itse olen ollut edelleenkin suhteellisen toimelias. Tällä hetkellä Porvarin Markun ja Aallon Tiinan kanssa ollaan lyöty voimamme yhteen ja kehitellään west coast swingiä tiistaisin Puotilasta käsin.

Comets on tehnyt hurjan vahvaa työtä west coast swingin kehittämisen eteen pääkaupunkiseudulla ja on ollut hurjan hienoa olla siinä mukana. Cometsin työ on kantanut hedelmää ja tanssijoita on noussut taitotasossa korkealle hyvää vauhtia.

Aina on kuitenkin pienen muutoksen aika, jotta hyvätkään tulokset eivät lähtisi laskuun, vaan koko ajan kehittyisi jotain uutta ja erilaista, parempaa kuin ennen. Ellei kesällä elämäntilanteet muutu ratkaisevasti, ei meikäläistä nähdä enää Cometsin valkkukavalkadissa syyskaudella.

Vaikka minä olenkin Cometsin valmentaja-joukosta poissa , niin ainahan me näemme west coast swing tapahtumissa siellä täällä. Nyt olen täpinöissäni elokuussa järjestettävissä EloWestareista, jossa itse olen mukana järkkäämässä.

Vaihtelusta voimaa west coast swingiin!

 

Leluelämää

Eurooppalainen west coast swing scene alkaa olemaan kalenterin osalta suhteellisen täyteläinen. Jo useampi tapahtuma menee toistensa kanssa päällekkäin, jolloin ihmisille tulee valinnan vaikeus. Kilpailu osallistujista tekee hyvää, sillä jokainen tapahtuman järjestäjä joutuu olemaan skarppina saadakseen tapahtumiinsa väkeä. Tapahtumia tuleekin personoida, jotta ne erottuvat massasta.

20160327_134814

Finnish Openissa (25.-28.3.2016)on aina ollut hurjan erilaisia teemoja kautta aikojen. Ja ne ovat olleet hurjan toimivia. Niin tänäkin vuonna. Lelukauppa-teeman ympärille oli rakennettu kokonainen satumaa, joka ei voinut ketään jättää murheelliseksi.

Paikan päälle oli roudattu kasapäin leluja ja pelejä koristamaan Astoria-salia. Tapahtumassa oli myös kilpailu, jossa eniten erilaisia pelejä voittaneet kirjattiin isoon paperiin. Jäätävän fiksu ajatus järjestäjiltä. Pelaamalla pelejä muiden kanssa sitä tulee oppineeksi ihan erilaisia asioita toisesta, kun jos nähtäisiin vain tanssilattialla. Kutkuttava ratkaisu saada vähemmän smalltalkkia käyttävä kansa vuorovaikutukseen muiden kanssa. Tästä kannattaa muidenkin tapahtumien järjestäjien ottaa mallia.20160327_134730

Itsehän saavuin leirille vasta sunnuntaina ja vähän mietinkin, miten pääsen muiden vauhtiin mukaan. Olin ihan kuutamolla, kun hurjan paljon ihmiset halusivat jutella. Jälkeenpäin kuulin, ettei meikäläistä saliin saanut päästää, ennen kuin oikeaan aikaan. Kun saliin sitten meikäläinen vietiin, niin porukka oli treenannut koreografian AllStarssiin nousuni kunniaksi. Häkeltynyt olo on helppo muistaa mieleen, sillä en muista kenenkään tehneen minulle ennen näin.

Tällaisilla ihmisillä Suomen west coast swing porskuttaa pitkälle ja pitkään.

Jatkoilla Puotilassa

Taisi olla ensimmäinen kerta (voin olla väärässäkin), kun Puotilassa oli pelkästään jatko-tason workshoppi(20.3). Helsinki on hurjasti kasvanut west coast swingin osalta viimeisen vuodenkin ajalta. Nyt näyttää siltä, että mahdollisuudet tarjota vähän erikoistuneempaa west coast swing kurssia on vihdoin jo väkimäärän kasvun osaltakin. Paikalla oli paljon porukkaa ja mukavasti ihan uusiakin kasvoja.

20160320_192514-1

Jatkotason ihmiset tuppaavat yleensä janoamaan kovasti uutta tietoa ja tehokasta eteenpäin menoa. Tekemisen meininki oli niin kovaa, että ovia ja ikkunoita sai pitää alituiseen auki. Raitis kevätilma piristää pitkän ja tumman talven jälkeen, joten sinänsä oli mukava vetää nuttua niskaan: Kevät oli tullut!

Aiempiin kuuteen tuntiin tottuneena neljän tunnin setti oli pikainen pyrähdys näin opettajan näkökulmasta. Sitäkin tehokkaammin saa annettua oppijoille itsestään virkeämpää versioo. Opettaminen on henkisesti rankempaa työtä, ja menneinä vuosina vedetyt maratonpäivät ovat onneksi takana päin. Puhun siis pitemmistä, kuin kuuden tunnin päivistä.

Koska elefanttiakaan ei sanota kerralla syötävän, on turha yrittää tanssissakaan liikaa. Roomaakaan ei rakennetu päivässä, joten on hurjan hienoa ottaa kehityksen askeleita ihan rauhaksiinsa. Oma ajattelu vaatii makustelua niinkin moninaisen lajin, kuin west coast swingin opettelemiseen.

Raikas muutos oli vetää iltabileet heti suorilta workshoppien perään. Useamman tunnin odottelu olisikin saanut aikaan painetta lähteä kotiin päin. Nyt oli mukavaa päästä kurssilaisten kanssa tanssimaan ja vähän ottamaan tuntumaa helsinkiläisten westareiden connectioniin.

Eiköhän tulevaisuudessa ole mahdollisuus siitä vähän enemmänkin nauttia…

Chuck Brown -Helsinki 27.-28.2

Pitkän aikaa on Suomessa ollut se hieno juttu, että ulkomaalaisia huippuja käy tasaisin väliajoin täällä. Kun tanssijat pääsevät näkemään vähän harvinaisempia vieraita, he saavat jokaiselta persoonalta erilaisen näkökulman west coast swingiin. Näinkin, vaikka jaettu tieto olisi jo aiemmin kuultu. Persoona tuo siihen uuden vivahteen, joka saattaa avata lukkoja.

Joskus tuntuu, että oppijat tarvitsevat uuden ihmisen sanomaan saman asian, jonka ovat kuulleet miljoona kertaa. Ja sitten tieto vasta menee perille. Olen itse ollut joskus siinä tilanteessa, kuin jonkun toisen opettajan pitkä aikainen oppilas tulee tunnilleni, jossa sanon ne samat asiat. Ja sitten tämä tanssija kehuu meikäläisen maasta taivaisiin. Meikäläisellä on kuitenkin sen verran vahva itsetunto, että osaan tuoda edellisen opettajan kovan työn kunnian hänelle. Suomessakin on opettajia, jotka käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja ottavat creditit itselleen. 20160228_162849.jpg

Chuck on sen verran monessa paikassa vieraillut ja paljon nähnyt, että hänellä on tarjottavanaan tietoa, joka sai meikäläisen suun loksahteleen auki useaan otteeseen. Monta uutta ajatusta lähti pörräämään tämän hemmon vieraillessa Helsingissä. Hänen into ja paatos opettaa innostaa tsemppaamaan omaakin kehittymistä.

Porukkaa oli paljon mukana ja korkean tason tanssijoita oli saapunut paikalle. Pistän aina merkille, ketkä workshoppeihin saapuvat paikalle. Niin moni aina kehuu olevansa innokas kehittymään, mutta harva sitten saapuu oikeasti paikalle lisäoppia hankkimaan. Sanat ovat itselleni vain helinää ja määrittelenkin ihmisiä ennemminkin heidän tekojensa kautta. Kulmat tuppaa nousemaan, jos sanat ja teot on jotenkin ristiriidassa keskenään.

Chuckin kyky huomioida kaikentasoiset oppijat samaan aikaan oli hatunheilautuksen arvoista. Mikäli käsitin oikein, suattaapi herra saapua tulevaisuudessa uudestaan opettamaan tänne Pohjolaan. Kovasti hän Euroopassa reissaa, joten eiköhän häntä vielä täällä nähdä.

Tää malttaa taas tuskin odottaa.

Kehitystä on monenlaista

Toinen kausi on nyt saatu päätökseen Cometsin west coast swing tunneilla ja pelimerkit ovat pöydällä pyörineet eri paikkoihin kuin viime tammikuussa. Jos kauden aikana oppilaissa tapahtuu muutosta, niin muuttuvat ne opettajatkin. Kun tanssijat kehittyvät tietotaidollisesti, voi käyttöön ottaa erilaisia työkaluja, kuin aiemmin.

Alkuvaiheen vauhdikas meininki oli eräänlaista rytmin hakua. Oppijat olivat myös mielestäni siinä vaiheessa, että mullistavaa tietoa tuli paljon vieden ajattelun koville. Viime kausi oli paljon tasaisempaa, sillä isojen linjausten jälkeen lähtee yksityiskohtaisempi hionta.

Tuo vaihe on yleensä se, missä tavallinen tallaaja saa kuvan, että laji olisi jo kokonaan ”opittu” ja sitten siirrytään uuteen lajiin. Näin siis, jotta tanssija saisi sen saman alkuvaiheen huuman itselleen. Ja kun uudessa lajissa on jälleen huuma ollut ja lähtenyt laskemaan, vaihdetaan taas uuteen lajiin. Avót ja meillä on käsillä mielestäni stereotyyppinen suomalainen lavatanssija.

20151219_112924

Se, että metsästää tuota huumaa eikä lähde itseään kehittämään mukavuusalueen ulkopuolelle, ei tee kenestäkään huonompaa tai parempaa. Mutta erilaisen se tekee. West coast swing sopii parhaiten sille persoonalle, joka ei hämäänny alkuhuumasta liikaa, vaan ymmärtää sen jälkeen tulevan hitaamman kehittymis vaiheen. Sen polun päässä odottaa kuitenkin entistä euforisemmat tanssit, joista ei pelkkää hetken huumaa etsivä tanssija ole ikinä voinut edes kuvitellakaan. Siinä vaiheessa yleensä ei ymmärrystä riitä enää vähemmän iloa ja hauskuutta  tuovaan tyyliin oppia tanssia. Kaikille tanssijoille tulee kuitenkin antaa arvostus, myös niille toisinajattelijoille.

Sanovat, että olympiatason urheilijaksi kehittyminen vaatii seitsemän vuotta. En usko, että heistä tulisi hyviä urheilijoita, jos he vaihtaisivat lajia joka kerta kun vähänkin tuntuu epämukavalta treenatessa.

West coast swing voi ja elää hyvin Cometsissa ja Helsingissä yleensäkin. Ensi vuosi olkoon taas vaiherikkaiden westailujen aikaa. Saatua glögiä nauttien mietin jo omalta osaltani ensivuodeksi meininkiä westie tunneille.

Tulkoon siitä mieleenpainuva.

 

Päheenä Puotilassa

Marraskuun lopulla oli viimeinen Porvarin Markun järjestämä west coast swing kurssi tän vuoden osalta. Tai ainakin niin ymmärsin. Näin loppuvuonna voi luoda vielä katsauksen kuluvaan vuoteen yleensäkin. Helsinki on noussut hurjaa vauhtia west coast swingin osalta. Sekä porukka määriltään, että tanssijoiden laadulla mitattuna. Paljon se on työtä vaatinut ja hattua nostan Markun kaltaisille aktiiveille, jotka jaksavat lajia eteenpäin viedä. Pelkästään nimekkäiden opettajien pyörittäminen ei yksinään riitä missään kaupungissa, vaan taustatekijät ovat se tekijä, joka on suuressa osassa west coast swingin kehittymisessä alueeella kuin alueella.

Miten Helsinki on sitten kirinyt niin paljon eteenpäin? Olisi helppoa sanoa, että suuri väkimäärähän siellä on se, mikä vaan saa aikaan tanssin kehittymisen. Voi olla näinkin, mutta näen itse laadun korvaavan määrän. Ja kun missä tahansa kaupungissa on laatutekijät, se lähtee kasvattamaan määrää automaattisesti. Tapahtumanjärjestäjänäkin voi vaikuttaa hurjan paljon jokaisen workshopin tuntien onnistumiseen jo ennakkoon. 20151129_180037

Helsingintanssikurssien mainokset on yleensä hauskoja, ja ne tulee luettua jo pelkästään niiden erilaisen tunnelman vuoksi. Persoona on pistetty peliin ja joskus olen huomannut lukevani hitaan valssin tai bachata-kurssien kurssiesittelyjä ihan vaan, kun ne on ollut niin hauskoja. Kun luo yleiskatsauksen tanssitapahtumien mainontaan Suomessa, niin yleensä porukkakadosta poraa loppujen lopuksi eniten ne, joilla on tylsimmät mainokset.

Ratkiriemukas sunnuntai, josta moni sai varmasti yhtä hyvän fiiliksen kotiin viemiseksi, kuin mä. Sen verta hyvää läppää lensi tanssijoilta mikrofoniin ääreen, että ihan sitä erilailla innostui.

Ensiviikolla viimeiset west coast swingit Cometsilla

Toinen kausi alkaa Cometsissa olemaan lopuillaan ja viimeistään ensiviikon aikana on aika  katsoa jälleen hieman taaksepäin. Facebookista ehdinkin jo bongata yhden kurssilaisen, joka oli omaa matkaansa west coast swingin parissa jo analysoinut. Kukkanenkin oli jopa laitettu kyytipojaksi tekstiä korostamaan.

20151124_201553[1]

Alkukaudella asetetut tavoitteet on osalta tullut tietooni, osalta se on jäänyt vain oman tulkinnan varaan. Monenmoista tavoitetta on seassa ja mainitsemattomia tavoitteita ei ole ollut edes mahdollista edistää. Ainakaan tietoisesti. Osan kurssilaisten kehonkielestä on saattanut tavoitteista päätellä opetuksen aikana yhtä ja toista. Vain murto-osa palautteesta tulee kerättyä yleensäkin tanssijoilta kirjallisena seikkaillessa west coast swingin parissa siellä ja täällä.

Sanansäilä on tehokas keino vaikuttaa ihmisiin. Kun ryhmässä lähtee läppä lentämään, voi sanattomien viestien kautta nähdä kenen mukavuusalueen yli mennään ja kenen fiilis pääsee vasta vauhtiin. Huumori auttaa jaksamaan pitkän työpäivänä jälkeen, mutta liiallinen huulenheitto vie aikaa ehkä joltain muulta, mitä joku toinen tarvitsee tavoitteidensa saavuttamiseksi. Meitä on joka junaan.

Mikä ikinä tavoitteena on ollutkaan, toivon vilpittömästi tuntien auttaneen sen saavuttamisessa. Toivottavasti kaikilla on ollut sentään joku tavoite, tai on jäänyt seilailemaan omalla laivallaan ihan ulapalle. Sanovat, että laivan kannattaa jäädä satamaan, jollei määränpäästä ole tietoa, eikä edes suunnitelmaa suunnasta.

Yksin en ole omaa matkaani reissannut, mutta apua on tarvinnut hakea usein kaukaa ulkomailta. Aloittaessani ei west coast swing opettajat Suomessa olleet samanlaisia kuin tänä päivänä. Nykyisin westarille on enemmän vaihtoehtoja.

Vapaus tuo vastuuta omasta kehityksestä. Jos haluaa edetä nopeasti, tulee mennä yksin. Jos haluaa edetä huipulle, sinne pääsee kulkemalla yhdessä.