New Years Swing Fling 2015

/ rakesalo / Jätä kommentti

2016-01-03 01.33.23Vähänkö oli hieno uuden vuoden reissu! Mukavalla suomalaispoppoollakin saatiin juhlittua suomalaisen west coast swingin menestystä ihan kuohuvaisen kanssa Osa tais ottaa vettä (ettei kukaan kukkahattutäti ny pahastu, oli pakko laittaa näinkin). Ja päästiinpähän porukalla todistamaan elämäntilanteiden muutoksia. Mahtista porukkaa!

Uutena vuotena voi olettaa lentojen olevan kalliita ja sitä ne olivatkin. Jos kuitenkin suhteuttaa tämän tapahtuman lentolippujen hintaa vaivannäköön, voi jo ihan erilailla suhtautua hintaan. Helsingistä Hearthrow´lle lentää suoraan, eikä vaivalloista koneenvaihtoa ole. Lisäksi tapahtumapaikka on lentokentän välittömässä läheisyydessä. Vain jokunen kilometri lentokenttäbussilla suoraan hotellin eteen. Helppous on luksusta, josta tämän tapahtuman kohdalla olen kyllä valmis maksamaan.

2016-01-02 20.07.57

Millainen tapahtuma NYSF2015 itsessään oli? Korkealaatuinen kaikin puolin. Myös Eurooppalaisilla tapahtumilla voi sanoa olevan kilpailua keskenään osallistujista. Tämän tapahtuman järjestäjät ovat viimeisen päälle panostaneet osallistujien hyvinvointiin. Ainakin minun mielestäni. Vesipisteissä on mukavasti vettä, lattiat ovat sopivan liukkaita ja pysyvät suht hyvin paikoillaan. Kilpailut eivät ole pahasti myöhässä ja niihin järjestäytyminenkin on organisoitu hyvin.

Viime vuonna olin myös tässä samaisessa tapahtumassa. En tiedä olinko se minä, vai oliko tapahtuman henki jotenkin paljon rennompi. Small-talkin käyttäminen oli paljon yleisempää, vaikka osittain huomasi ihmisten liikkuvan myös tiiviissä kaveriporukoissaan.

Tässä tapahtumassa tuntui olevan hurjan paljon porukkaa. Tanssilattialla sai katsoa ympärilleen välttääkseen törmäämistä muihin. Joskus tuli katsottua muidenkin puolesta, kun jengi ei aina tuntunut mitoittavan kuvioitaan ympärillä olevaan ihmismäärään.

Olin jo aikaisemmin päättänyt itse vähän rauhallisemmin ottaa uuden vuoden. Seuraava vuosi olisi viimeinen koulussa, joten nyt olisi aika katsoa hiljalleen eteenpäin omaankin elämään. Olen sitä mieltä, että west coast swingillä on paikkansa. Muuttumaan sen asema tulee aivan varmasti. Nyt olen mielestäni hieman säästöliekillä sen parissa ollut, koska koulu on vienyt aikaa. 2016-01-02 21.15.49

Koulu ja kulunut vuosi on kehittänyt taas jälleen itseäni rippusen eteenpäin. Silmäni aukeavat suuremmiksi tarkastelemaan nykymaailman menoa vähemmän vaaleanpunaisin silmin. Eiköhän tämä vuosi voisi olla nyt se vuosi, kun kaikki loputkin ilkeät ja pahat ihmiset saakoon väistyä meikäläisen läheltä. Jatkakoon matkaansa. Voi olla, että hyviä tyyppejä ei ole pörrännytkään niin paljon, kun itse olen itseilkeyksien päästänyt jumiutumaan, heidän mielestään, lähelleni.

Annettakoon kiittämättömien hyväksikäyttäjien jatkaa matkaa. Jossain vaiheessa sinua ei vain kiinnosta sen takia, kun huomaat, ettei autettavaakaan kiinnosta. Ja alun alkaenkin avunpyyntö on verhottu aivan toisenlaisten tavoitteiden ylle.

Kova on into kisailla. NYSF on pääkopalle tärkeä, sillä UK on ollut ensimmäinen paikka Euroopassa west coast swingille. Nyt oli suht mukiinmenevän mukavaa voittaa advance-luokka yhdessä tuon maan tapahtumissa. Olen hurjan ylpeä itsestäni, sillä vihdoinkin minulla oli tunne, kuin olisin ollut tanssimassa sosiaalitanssia kisavedon aikana. Niin rennolta ja mukavalta se tuntui. Varmasti yksi parhaimmista kisavedoistani ever. Ei kivistävää jännitystä tai kiinnostusta siihen, mitä muut ajattelee.

Kiitos ilkeistä ihmisistä. Tietämättään ovat vieneet minua eteenpäin, vaikka ovat yrittäneet laittaa kapuloita rattaisiin.

Nostettakoon malja vuodelle 2016!

Winter White 2015 Norja

/ rakesalo / Jätä kommentti

Notta moinaan! Tätäkään tapahtumaa en ole ennättänyt mitenkään kommentoimaan. Norjalaiset on jotenkin jännää kansaa. Ei niin ulospäin suuntautuneita kuin stereotyyppinen ruotsalainen, muttei niin juroja kuin stereotyyppinen suomalainen. Jotain siltä väliltä ja hurjan luonnikkaasti ovat norjalaisia. Kuulosti hauskalta.

Norja on aina itselleni ollut jokseenkin nihkeä paikka matkustaa. Siellä on kuitenkin niin kauhean kallista. Jokusen kerran jo Norjassa käyneenä tuokin ennakkoluulo on horjunut. Tottakai siellä on kallista, en sitä minään Virona kellekään esittelisi. Suunnittelu ja hyvillä henkilökohtaisilla kontakteilla (kuha tuntee westcoastswingiä tanssivan tyypin) saa aikalailla itselleen kohtuullisen reissun myös opiskelijabudjetilla.

Norja tuntuu scenenä hieman hitaammin lämpiävältä kuin Suomen scene. Hekin ovat lähtenee rakentamaan yhteisöään erilailla verrattuna meikäläisiin ja ruotsalaisiin. Mielestäni pohjoismaalaiset west coast swing yhteisöt sopivat hyvin yhteen ja tukevat toinen toisiaan.

Winter Whiten kisoissa tuli kunnon kömmähdys menestykselliseen putkeen omien kisojen osalta. Jäin ensimmäiseksi alternativeksi, eli ihan finaalin kynnykselle. Tällä kertaa ei harmittanut, vaan pystyin hyvillä mielin tanssimaan koko leirin ajan ja iloitsemaan muiden menestymisestä. Aina ei näin ole ollut, mutta tanssijalle henkisten kykyjen treenaaminen on mielestäni tärkeämpää fyysisten sijaan. Näköjään se on tuottanut tulosta. Ja ei… oman pääkopan kehittämiseen ei ole käytetty mitään hömpänpömppiä, jotka tuppaavat olemaan nykyihmisille niin muodikasta. Erikoiset ja hyvät ystävät auttaa tässäkin (Kiitos V, A ja S eritoten).

Open Strictlyyn osallistuin novice-tasoisen daamin kanssa. ”Järjetöntä”, sanoivat monet. ”Et tule ikinä voittamaan”, säestivät seuraavat. Mutta minä pidin pääni. Kertoo paljon ihmisten motiiveista west coast swingissä, jos vain pelkän kisamenestyksen perusteella arvostetaan ihmisiä ja valitaan tanssipareja. Minä valitsin parini sen takia, että hänen kanssaan oli mukava tanssia ja connection sujui. Sijoituksemme oli viimeinen, mutta silmiä avaava kokemus muiden ihmisten suhtautumisesta… Se oli korvaamatonta.

Yleensä kun ihmisillä menee hyvin kisoissa, he laittavat palkinnoistaan kuvan faceen. Minkä takia nämä ihmiset eivät laita kisakuulumisistaan kuvia silloin, kun ei menekään hyvin? Hassu maailma, ihan kuin yrittäisivät antaa itsestään parempaa kuvaa kuin ovatkaan 🙂

 

20151206_182848

Winter White ja Ardena vauhdissa 😀

 

 

Suosittelen ehdottomasti lähtemistä Winter Whiteen. Ardena (tapahtumanjärjestäjä) on mukavasti raikastamassa tapahtumaa järkkäämällä ProAm-kilpailuja Strictlyn ja Jack´n Jill luokissa. Jos siis haluat kokea erilaista pohjoismaalaista meininkiä, niin must go-tapahtuma.

Ja halppismatkaajille naapurissa myös mäkkäri. Yaik.

 

 

 

 

 

Ei kahta ilman kolmatta

/ rakesalo / Jätä kommentti

Mihin tämä aika on alkuvuodesta mennytkään? Kouluun, west coast swing workshoppeihin ja oman tanssin entistä ovelampaan kehittämiseen.

Koen olevani hurjan onnellisessa tilanteessa, koska pääsen ympäriinsä matkustelemaan ja tapaamaan erilaisia ihmisiä Euroopassa ja Suomessa. Näiden reissujen aikaan kerääntyy pikkuhiljaa kokonaiskuvaa Suomen tilanteesta paritanssiyhteisönä osana Eurooppaa. Ja tätä kerättyä tietoa tuon aina oman scenen parhaaksi. Jotta west coast swing-perhe ja minä itse sen kehittämisen kautta kehityttäisiin. On tärkeää oppia omista virheistään, mutta vieläkin tärkeämpää on ottaa opiksi muiden virheistä. Näin kotonakin aina sanottiin. Tämän tanssiperheen kehittäminen on ollut helpompaa, kun oppii muiden tanssiperheiden virheistä.

Jo oman west coast swing innostukseni alkuajoista ymmärsin, että on hienoa olla erilainen ja tehdä asioita erilailla kuin muut. Jossain vaiheessa west coast swingiin tulla tupsahti Juuselan Armi ja Kellokummun Sandra. He ovat yksi merkittävimmistä ihmisistä, joidenka avulla olen jaksanut jatkaa west coast swingin Suomen perheen kehittämistä. Kun itsellä on alkanut tulemaan seinä vastaan asioissa, joita tavallinen tanssija ei tiedä edes minun käyneen läpi, on tältä kaksikolta löytynyt se tärkein tuki ja tsemppi. Heidän avullaan olen entistä enemmän pystynyt jalostamaan omia ajatuksiani. I rase my hat.

 

IMG-20160208-WA0000.jpg

Tiimi vauhdissa 😀

Nyt olenkin niiiiiin täpinöissäni, kun tällä poppoolla lyödään hynttyyt yhteen ja lähdetään kehittämään west coast swing perhettä Suomessa, meidän tyylillä.

Double Trouble, kolmistaan tanssiminen, on aiheena maaliskuun 19.päivä. Kolmistaan tanssiminen on vienyt meikäläistä eteenpäin tavalla, jota en olisi voinut saavuttaa tanssimalla vain yhden seuraajan kanssa kerrallaan. Mukavaa, että meidän kolmen ystävyydestä kumpuaa workshoppi jaettavaksi muidenkin kanssa. Tässä on sitä jotain, tässä on taikaa.

Yhdessä eteenpäin nääs!

Kehitystä on monenlaista

/ rakesalo / Jätä kommentti

Toinen kausi on nyt saatu päätökseen Cometsin west coast swing tunneilla ja pelimerkit ovat pöydällä pyörineet eri paikkoihin kuin viime tammikuussa. Jos kauden aikana oppilaissa tapahtuu muutosta, niin muuttuvat ne opettajatkin. Kun tanssijat kehittyvät tietotaidollisesti, voi käyttöön ottaa erilaisia työkaluja, kuin aiemmin.

Alkuvaiheen vauhdikas meininki oli eräänlaista rytmin hakua. Oppijat olivat myös mielestäni siinä vaiheessa, että mullistavaa tietoa tuli paljon vieden ajattelun koville. Viime kausi oli paljon tasaisempaa, sillä isojen linjausten jälkeen lähtee yksityiskohtaisempi hionta.

Tuo vaihe on yleensä se, missä tavallinen tallaaja saa kuvan, että laji olisi jo kokonaan ”opittu” ja sitten siirrytään uuteen lajiin. Näin siis, jotta tanssija saisi sen saman alkuvaiheen huuman itselleen. Ja kun uudessa lajissa on jälleen huuma ollut ja lähtenyt laskemaan, vaihdetaan taas uuteen lajiin. Avót ja meillä on käsillä mielestäni stereotyyppinen suomalainen lavatanssija.

20151219_112924

Se, että metsästää tuota huumaa eikä lähde itseään kehittämään mukavuusalueen ulkopuolelle, ei tee kenestäkään huonompaa tai parempaa. Mutta erilaisen se tekee. West coast swing sopii parhaiten sille persoonalle, joka ei hämäänny alkuhuumasta liikaa, vaan ymmärtää sen jälkeen tulevan hitaamman kehittymis vaiheen. Sen polun päässä odottaa kuitenkin entistä euforisemmat tanssit, joista ei pelkkää hetken huumaa etsivä tanssija ole ikinä voinut edes kuvitellakaan. Siinä vaiheessa yleensä ei ymmärrystä riitä enää vähemmän iloa ja hauskuutta  tuovaan tyyliin oppia tanssia. Kaikille tanssijoille tulee kuitenkin antaa arvostus, myös niille toisinajattelijoille.

Sanovat, että olympiatason urheilijaksi kehittyminen vaatii seitsemän vuotta. En usko, että heistä tulisi hyviä urheilijoita, jos he vaihtaisivat lajia joka kerta kun vähänkin tuntuu epämukavalta treenatessa.

West coast swing voi ja elää hyvin Cometsissa ja Helsingissä yleensäkin. Ensi vuosi olkoon taas vaiherikkaiden westailujen aikaa. Saatua glögiä nauttien mietin jo omalta osaltani ensivuodeksi meininkiä westie tunneille.

Tulkoon siitä mieleenpainuva.

 

Päheenä Puotilassa

/ rakesalo / Jätä kommentti

Marraskuun lopulla oli viimeinen Porvarin Markun järjestämä west coast swing kurssi tän vuoden osalta. Tai ainakin niin ymmärsin. Näin loppuvuonna voi luoda vielä katsauksen kuluvaan vuoteen yleensäkin. Helsinki on noussut hurjaa vauhtia west coast swingin osalta. Sekä porukka määriltään, että tanssijoiden laadulla mitattuna. Paljon se on työtä vaatinut ja hattua nostan Markun kaltaisille aktiiveille, jotka jaksavat lajia eteenpäin viedä. Pelkästään nimekkäiden opettajien pyörittäminen ei yksinään riitä missään kaupungissa, vaan taustatekijät ovat se tekijä, joka on suuressa osassa west coast swingin kehittymisessä alueeella kuin alueella.

Miten Helsinki on sitten kirinyt niin paljon eteenpäin? Olisi helppoa sanoa, että suuri väkimäärähän siellä on se, mikä vaan saa aikaan tanssin kehittymisen. Voi olla näinkin, mutta näen itse laadun korvaavan määrän. Ja kun missä tahansa kaupungissa on laatutekijät, se lähtee kasvattamaan määrää automaattisesti. Tapahtumanjärjestäjänäkin voi vaikuttaa hurjan paljon jokaisen workshopin tuntien onnistumiseen jo ennakkoon. 20151129_180037

Helsingintanssikurssien mainokset on yleensä hauskoja, ja ne tulee luettua jo pelkästään niiden erilaisen tunnelman vuoksi. Persoona on pistetty peliin ja joskus olen huomannut lukevani hitaan valssin tai bachata-kurssien kurssiesittelyjä ihan vaan, kun ne on ollut niin hauskoja. Kun luo yleiskatsauksen tanssitapahtumien mainontaan Suomessa, niin yleensä porukkakadosta poraa loppujen lopuksi eniten ne, joilla on tylsimmät mainokset.

Ratkiriemukas sunnuntai, josta moni sai varmasti yhtä hyvän fiiliksen kotiin viemiseksi, kuin mä. Sen verta hyvää läppää lensi tanssijoilta mikrofoniin ääreen, että ihan sitä erilailla innostui.

Ensiviikolla viimeiset west coast swingit Cometsilla

/ rakesalo / Jätä kommentti

Toinen kausi alkaa Cometsissa olemaan lopuillaan ja viimeistään ensiviikon aikana on aika  katsoa jälleen hieman taaksepäin. Facebookista ehdinkin jo bongata yhden kurssilaisen, joka oli omaa matkaansa west coast swingin parissa jo analysoinut. Kukkanenkin oli jopa laitettu kyytipojaksi tekstiä korostamaan.

20151124_201553[1]

Alkukaudella asetetut tavoitteet on osalta tullut tietooni, osalta se on jäänyt vain oman tulkinnan varaan. Monenmoista tavoitetta on seassa ja mainitsemattomia tavoitteita ei ole ollut edes mahdollista edistää. Ainakaan tietoisesti. Osan kurssilaisten kehonkielestä on saattanut tavoitteista päätellä opetuksen aikana yhtä ja toista. Vain murto-osa palautteesta tulee kerättyä yleensäkin tanssijoilta kirjallisena seikkaillessa west coast swingin parissa siellä ja täällä.

Sanansäilä on tehokas keino vaikuttaa ihmisiin. Kun ryhmässä lähtee läppä lentämään, voi sanattomien viestien kautta nähdä kenen mukavuusalueen yli mennään ja kenen fiilis pääsee vasta vauhtiin. Huumori auttaa jaksamaan pitkän työpäivänä jälkeen, mutta liiallinen huulenheitto vie aikaa ehkä joltain muulta, mitä joku toinen tarvitsee tavoitteidensa saavuttamiseksi. Meitä on joka junaan.

Mikä ikinä tavoitteena on ollutkaan, toivon vilpittömästi tuntien auttaneen sen saavuttamisessa. Toivottavasti kaikilla on ollut sentään joku tavoite, tai on jäänyt seilailemaan omalla laivallaan ihan ulapalle. Sanovat, että laivan kannattaa jäädä satamaan, jollei määränpäästä ole tietoa, eikä edes suunnitelmaa suunnasta.

Yksin en ole omaa matkaani reissannut, mutta apua on tarvinnut hakea usein kaukaa ulkomailta. Aloittaessani ei west coast swing opettajat Suomessa olleet samanlaisia kuin tänä päivänä. Nykyisin westarille on enemmän vaihtoehtoja.

Vapaus tuo vastuuta omasta kehityksestä. Jos haluaa edetä nopeasti, tulee mennä yksin. Jos haluaa edetä huipulle, sinne pääsee kulkemalla yhdessä.

West coast swingiä soolouralla

/ rakesalo / Jätä kommentti

 

Viikonloppuna tuli pitkästä aikaa opetettua ihan yksinään ryhmää tanssijoita. Siitä on vuosia aikaa, kun viimeksi Porissa Tanssitaivas ry:ssä vedin tunteja ilman paria.(Porilaiset tanssijat on niiiiin huipputyyppejä). Voisi sanoa, että yksin vetämisen tunteet olivat jo ehtineet unohtua tai ainakin unholan suuntaiseen vaipua.

Yksin vetämisessä on puolensa ja puolensa. Kaikki langat saa pitää käsissään, mutta toisaalta koko homma tulee täysin omille harteille vedettäväksi. Koen saavani täysin toteuttaa itseäni omalla kielellä, pystyen erilailla antamaan tietotaitoani ryhmälle. Hurjan piristävä reissu.

Soolouraa en ole oikein koskaan erityisemmin ollut innostunut luomaan. Olen aina pitänyt ajatuksesta, että mukana on vähintään yksi opettajakaveri tuomassa oman mausteensa tuntiin. Vuorovaikuttaminen ryhmään on erilaista kahdella opettajalla. Olisihan se mukavaa päästä vetämään tunteja niin, että mikrofonin päässä onkin kolmesta neljään persoonaa. Eipä taida olla vielä sellaiseen mahdollisuutta pitkään aikaan.

Pieni porukka Kuopiossa yhdellä opettajalla toi itselleni henkilökohtaisemman kokemuksen viikonlopun aikana. Iltabileiden aikaan ehti tanssimaan useamman ihmisen kanssa enemmän kuin kerran. Mukava tuntea kehityskaari kerta kerran jälkeen konkreettisesti omissa käsissä.

Pitkään aikaan ei iltabileissä ole ollut niin kiire takaisin vesitauolta tanssilattialle kuin nyt viikonloppuna. Hyvää musiikkia ja loistavia kappalevalintoja puski koko ajan kehiin. Suosittelen jatkossa kaikille Laitisen Laurin nimen bongaamista tapahtumien DJ-listalla. Minä ainakin viihdyin lattialla erilailla kuin ennen.

Mutta mitä tapahtuu Kuopiossa viikonlopun jälkeen? Pienellä reissaamisella pääsee taas west coast swing tapahtumien pariin lisäoppia saamaan. Nostan hattua Vellun ja Hannan työlle Kuopiossa. Niin monessa paikassa hyvän west coast swing yhteisön kehitys on muutamien harteilla, ja joskus reppu tulee turhankin painavaksi kantaa.

West coast swingin kanssa on mukava reissata Kuopioon. Siellä tapaa aitoja ihmisiä.

Havahdus menneeseen

/ rakesalo / Jätä kommentti

Joku aika sitten jutustelin ruotsalaisen west coast swing-tanssijan kanssa maidemme west coast swing yhteisöistä. Hän ihmetteli, miten Suomesta tulee tasaiseen tahtiin niin hyviä viejiä ja seuraajia, vaikka harrastajamäärissä naapurimaa teoriassa saattaa kiitää kärkeen. Heillä kun kuulemma joskus on helposti nelisensataakin tanssijaa ollut alkeistunnilla. He eivät saa ihmisiä jatkamaan eteenpäin kovinkaan helposti.

Asioita pyöriteltiin puolin ja toisin oppiaksemme molemmilta ja ottamalla parhaimmat konstit käyttöön opetuksessa ja yhteisön rakentamisessa. Itse näen, että kriittisin piste on ollut siinä tavassa, millä west coast swingiä on lähdetty kummassakin maassa viemään eteen päin ihan alkuvaiheessa. Arvot, asenteet, periaatteet ja kohdeyleisö ovat olleet hyvin erilaisia, joilla lajia on lähdetty eteenpäin viemään molemmissa maissa.

Ennen west coast swingiin hurahtamista olin jo montaa eri lajia nähnyt ja kokeillut. Kisamaailmassa poikennut hieman vak.-lat-puolella, enemmän kuitenkin rock´n swing puolella. Häijään Tanssikrouviltahan oma tanssimatkani on kokonaan alkanut.

Jo nuorempana tein paljon erilaisia vapaaehtoishommia ja vedin kaiken maailman kerhoja. Tuona aikana tuli opittua ihmisistä hurjan paljon. Ja erilaisten organisaatioiden toiminnoista ja etenkin niiden toimimattomuudesta. Oma panos oli suuren tietomäärän ja kokemuksen karttumisen jälkeen west coast swingiin helppo laittaa. Ei vain lähtenyt uudestaan tekemään muiden tekemiä virheitä, ja lähti tekemään niitä asioita, mihin muut eivät uskoneet. Uskon, että tuona aikana kylvettiin monen hienon asian siemenet, jotka nyky westarille tuntuvat itsestään selviltä tai helpoilta toteuttaa tai joita he eivät edes hahmota.

Kun itse aloin westaamaan, moni ihminen pudisteli päätään. Heidän mukaansa Tampereellakin laji oli niin tähdenlento, ettei sitä kannattaisi jatkaa. Koskaan en tulisi saamaan tunnille yli kolmeakymmentä tanssijaa lajia opettelemaan. Vailla tietoa ja taitoa, mutta sitäkin enemmän intoa nuo sanat sisuunnuttivat. Vielä minä näytän.

Näin jälkeenpäin on myhäillen tullut silmäiltyä monen montaa tanssijaa, jotka tuona aikana minulle haukkuivat west coast swingin syvimpään maanrakoon. Nyt he ovat innostuneet lajista, ja osa kauhukseni sitä jopa opettaa. Vanhat ilkeydet on anteeksi annettu, mutta tyhmähän olisin, jollen niitä muistaisi. Susi on susi, vaikka se välillä lampaan taljan selkäänsä tilanteesta hyötyäkseen hetkeksi heittää.

Onneksi joku vinkkasi silloin vuosia sitten, että  eräs Mia Helin on myös kiinnostunut west coast swingistä. Häntä voisi kysäistä mukaan opettamaan SwingTeamille, jos nyt niin kovasti mukamas olen innostunut asian eteen jotain tekemään.

Yksin ei olisi kukaan tähän pystynytkään.

 

 

Legendaarinen Lappeenranta

/ rakesalo / Jätä kommentti

Jokaisen Lappeenrannan tapahtuman jälkeen kotimatka tuntuu aina vaan lyhyemmältä. Lappeenrannan henki kannattelee kuin siivillä matkaa Hämeenlinnaan. Mikä saa Lappeenrannan tapahtumat tuntumaan niin leppoisilta ja meiningiltään ihan toisenlaiselta kuin muut tapahtumat? Sen kun tietäsi, niin purkkiin laittais ja jakais muillekin. Toistaiseksi se on siis käytävä kokemassa paikan päällä.

Iltabileisiin panostaminen ei tälläkään kertaa jäänyt vaisuksi. Mitä moninaisimpia asusteita ja koristeita oli satsattu. Hämähäkki taisi olla kauden teema. Mun yks lemppareista oli ehdottomasti suusta roikkuva hämähäkki.

Minna se vaan osaa. Muutamia käytänteitä kuulin tapahtumanjärjestämisestä, mitä en ollut itse ajatellut. Ne olivat yksinkertaisuudessaan nerokkaita, etten lähde niitä paljastamaan. Minna jakakoon tietotaitoaan siltä osin itse jälleen tulevissa tapahtumissa.

Lämmin pullomaidon nosto heille, jotka rohkeasti lähtivät jatkoille. Meillä kaikilla on niin hieno harrastus, että sitä ei kannata suotta pitää vain itsellään. Liian vähän paritanssijat ja west coast swing-tanssijat jalkauttavat harrastustaan ”ulkopuolisille”. Nyt tehtiin kyllä lähtemätön vaikutus Lappeenrannan yöelämään.

Useamman kerran samassa paikassa opettaminen nostaa pelkoa itsensä toistamisesta ja urautumisesta. Rakkaudesta joihinkin teemoihin ja käytänteisiin saattaa itsensä sokeuttaa, joten ajoittain irti päästäminen näyttäisi kertaannuttavan hyötyjä oppijoiden hyväksi.

Alkuvaiheessa uutta tanssia oppiessaan kulkee huumaavassa tilassa, kun uutta oppia tulee koko ajan. Jossain vaiheessa oppiminen tasaantuu ja samanlainen huumaava tila saattaa muuttaa muotoaan. Enää ei tulekaan uutta ja mullistavaa asiaa niin kuin alkeiskurssi-aikoina. Tällöin tanssijalle saattaa usein tulla tunne, että laji on koluttu loppuun ja on aika siirtyä seuraavaan. Seuraava uusi laji antaa kaivatun huuman, mutta se ei syvennä oppimista pintaa syvemmälle.

Senpä takia nostan hattua jokaiselle, joka on west coast swing harrastustaan jatkanut pidemmälle alkeiskurssien jälkeen. Hiljalleen se tuottaa itselle näkemystä ja mahdollisuuden havaita aivan eri tasoisia juttuja opettajista ja heidän opetustyylistään.

Milloinkaan ennen en ole tunneilla kuullut niin kolahtavia kysymyksiä, kuin Lappeenrannassa esitettiin. Vähään aikaan en ole kokenut, että kysymys menee niin lähelle omia mukavuusalueitani ja tietotaitoni äärirajoille. Kysymykset osuivat niin asian ytimeen, että ihan hämmästyin. Pelkästään jo siitä, että löytyy joku, jota kiinnostaa sen tasoiset asiat. Omat sukat pyörivät jaloissa, kun pääsin vastaamaan.

Vuosikausia olen odottanut, että oppijat lähtevät rohkeammin vaatimaan opettajilta enemmän oppiakseen syvemmin tätä hienoa lajia. Toivotaan, että tuo taito leviää muuhunkin Suomeen, jotta scene kohahtaa kehityksessä harppauksen eteenpäin.

Vaikka kysymykset olivat haasteellisia ajoittain, ne oli silti esitetty hyvässä hengessä. Niistä saatiin jopa boostattua hulvatonta tunnelmaa entisestään jouduttamaan tuntien kulkua.

Mä suorastaan lentelen yläilmoissa Hallowestin porukasta. Toivottavasti tuo tunnelma säilyy vielä monena kertana. Loppuun ei voi parempaa sanaa laittaa kuvaamaan koko viikonlopun henkeä yhdessä sanassa:

!!!KOURU!!!

😉

Tarinat käsien kautta.

/ rakesalo / Jätä kommentti

Viikko ilman tunteja tekikin tosi hyvää Cometsin viikkotuntilaisille. Tauko tanssiharrastuksessa tekee ajoittain todella hyvää tanssijoille myös opettajan näkökulmasta. Paljon tulee yleensä unohdettua tauon aikana maneereita, mutta myös hyvääkin saattaa jäädä unholaan. Pieni tauko putsaa kuitenkin sopivasti pöytää, jotta voi jatkaa vieläkin tehokkaammin seuraaviin aihealueisiin. Vanhat opitut pahat tavat eivät välttämättä ole silloin niin paljon häiritsemässä.

Osa porukasta oli tanssinut entistä enemmän viikonloppuna järjestetyn west coast swing-tapahtuman bileissä ja tunneilla. Hieno juttu, että Tiina Aalto ja Hanna Jokinen jaksavat järjestää niin hienoa tapahtumaa Helsingissä. Yleensä viikonloppu tapahtumissa oman viikkotuntien flow katkeaa. Hyvälläkin tapaa.. Pitkin Suomea tulleet uudet connectionit tulee testattua saaduilla opeilla. Myös ulkomaiset tanssijat tulevat avartamaan näkemystä tästä niin mielettömän hienosta tanssista.

Tunneilla nostettiin esille asia, joka niin kaiken kattavasti west coast swing tanssijoita yhdistää. Ei ollut väliä, oliko paikalla viikonloppuna vai pitikö taukoa. Molemmista vaihtoehdoista tulevat hyvät puolet saadaan kyllä hyötykäyttöön tunneilla. Jokaisen connectionin kautta kulkee tarinat ja vaikutteet tanssijalta tanssijalle. West coast swing on tanssi, jota opitaan näiden tarinoiden kautta. Mitä useamman ihmisen käsien kautta pääsee kokemaan mukana kulkevat tarinat, sitä avarammaksi oma tanssikin tulee ja sitä paremman kokonaiskuvan west coast swingistä saa. Ja kyllähän se paremmaksi tanssijaksikin muovaa.

Kun hieman avaa silmiään tanssin kautta tulevalle tietotulvasta toisesta ihmisestä, löytää täysin uuden maailman. Maailman, jota parhainkaan opettaja ei pysty opettamaan, sillä jokaisen on koettava se itse.

Ei voi kuin lämmöllä miettiä jokaista west coast swing tanssijaa, joka tuo oman persoonansa ja tarinansa yhteisöön. Tämän viikon tiistaina Cometsin viikkotunneilla tuo periaate näytti konkreettisesti toimivan ja kehittävän porukkaa taas pikkasen eteenpäin.

Voihan yläfemma ja sen kautta tuntemamme informaatio sentäs!