Sveitsin meininkiä

Kuluneen viikonlopun Sveitsin keikka erottautui ensimmäisestä keikasta Sveitsiin west coast swingin parissa (2010?), kuin yö aamupäivästä. Porukkaa oli luonnollisesti paljon ja kehitys oli kulkenut eteenpäin. Kovin montaa tuttua kasvoa ei kuitenkaan ollut 2010 vuoden pienestä workshopista. Elämän polut ei aina samaan suuntaan meitä kaikkia vie.

Puolikuntoisena tuli vähemmän saatua irti viikonlopusta, mutta koetut hetket oli mahtavia. Tuntien annista jäi mieleen yhden opettajan esiin nostama ominaisuus, että tietyn pisteen jälkeen alkuhuuman vauhdikas kehittymisen tunne muokkautuu. Moni tanssija jää koukkuun tuohon tunteeseen, ja juuri kun alkaa se kovanluokan kehityksen hakeminen tuntuu seinä tulevan vastaan. Kehittymisen onnen tunteet tulee hitaammin, ja moni turhautuessaan vaihtaa lajia luullen saavansa syvällisempää kehitystä omaan tanssiinsa. Jotkut eivät koskaan tule ottaneeksi härkää sarvista.

Raikastavia uusia ajatuksia omille tunneille ja rohkaisevaa kertausta tuli viikonlopusta. Perusasioista tuli muutakin valaiseva knoppi tieto eteenpäin jalostettavaksi omaan tanssiin ja opetukseen.

Puolikuntoisena plussaksi tulee se, että ehtii juttelemaan paljon kavereille. Yhden kaverin kirjauksien mukaan Euroopassa on 40 WSDC-tapahtumaa vuodessa ja 90 AllStar-tason tanssijaa. ”Hyvin” menee, mutta menköön.

Vähän ahtaanpuoleinen tanssilattia ajoittain. Intoa tanssia oli pe illan bileissä enemmän, kuin taitoa varoa muita. Anteeksi pyydettiin kyllä herkästi, joten tunnelma pysyi yllä.

Suosittelen tapahtumaa. Sosiaalinen tapahtuma vähillä kisoilla, sveitsiläisen tarkoilla aikatauluilla ja usealla pehmeällä sohvalla tauoilla lepäämiseen. 😀

Erilailla kuin ennen: Elowestarit

Ja perkele nyt riitti!

Jokseenkin tämmöiseen turhautumisen tunteeseen alkukeväästä heräsin. Useamman vuoden olin tsekkaillut erinäisiä tapahtumia ja niiden läpivientiä ja en ollut täysin tyytyväinen. Hurjan hyvää työtä on jokainen tanssitapahtumia järjestävä tehnyt. Turhautumista herätti persoonattomuus ja heittäytymättömyys (se on nyt sana) hyvällä tapaa asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Nyt oli aika tehdä jotain erilailla.

Aallon Tiinan kanssa lyötiin päämme yhteen ja homma lähti vauhdilla eteenpäin. Tarkoitus oli järjestää tapahtuma, jollaista ei ennen suomalaiset westarit olisi ennen kokeneet. Elowestarit sai alkunsa siis kahden idearikkaan ja vauhdikkaisiin käänteisiin tottuneiden tekijöiden toimesta.

Elowestarit-tapahtuma järjestettiin Petäys Resortissa. Hieman sivummalla Hämeenlinnasta. Ajatuksena oli tarjota westareille kaikki saman katon alla: opetukset, ruokailut, majoitus ja iltamenot saunoineen ja paljuineen. Koko homman ajatuksena oli välttää kaikenlaisiin siirtymisiin kuluva aika, joka monissa muissa tapahtumissa leikkaa aikataulusta ison siivun. Silkan ajan säästäminen vähentää stressiä ehtiä milloin minnekin bussiin tai suurilta suunnitelmilta laskea montako paitaa jne. tarvitsee iltabileisiin. Nyt ei tarvinnut stressata, kun bileistä voi suoraan suikata omaan huoneeseen vaihtamaan tarvittavat kuteet.

Tarjolla oli kahvetta ja hedelmää, ettei erikseen tarvitse lähteä metsästämään aamukahvia mistään lähi-ärrältä, joka kuitenkin sunnuntaina olisi ollut kiinni. Tuonakin aikana Elowestareiden osallistujia pulahti raikkaaseen järveen ja sieltä tanssitunnille.

Jos tänä vuonna jäi haikea olo osallistujille lähtiessään kotiin, niin ensivuosi ei ole sen helpompi! Palautteista on otettu kiinni ja ensivuotta puuhaillaan jo kulisseissa. Meillä on paaaaljon enemmän aikaa miettiä kaikkea lisäkivaa ensivuoden Elowestareille.

…Koska suomalainen west coast swing tanssija ansaitsee vähän parempaa.

 

Pietarissa silmät tarkkana

Venäläinen taloustilanne yhdistettynä heidän west coast swing yhteisönsä lukuisiin hyviin tanssijoihin, luo painetta ja tilaisuuden olla luova. Heillä on useita hyviä seuraajia, joten he päätyivät ulkomailta hankkimaan vain viejät opepareiksi. Meikäläisen opettaminen oli tsekattu jo helmikuun tapahtumassa, joten sain kunnian lähteäopettamaan nyt pitkäksi viikonlopuksi useammilla tunneilla.

 

Pietari kaupunkina sai meikäläisestä fanin. Helmikuussa loskakeleillä ja pimeänä vuoden aikana ei kauheasti innostanut lähteä tutustumaan miljoonakaupungin tarjoamiin elämyksiin. Toisin oli tällä kertaa. Pietarilainen west coast swing tanssija, Oksana, lähti oppaaksi kesäisen kuumaan Pietariin. Yhden päivän ajan sain kuulla ja oppia miltei enemmän ja tehokkaammin Venäjän historiasta, johtajista, nykyisestä kulttuurista ja rautaesiripun alla elämisestä, kuin koulun historiantunneilla. Oli hämmästyttävää kuulla tarinoita, miten länsimainen elintapa houkutti rautaesiripun aikaan. Kotona huulirasvat sulatettiin ja sekoitettiin yhteen tusseista saadun värin kanssa, mikäli haluttiin saada esim. muodikkaan violettista huulipunaa.

Venäjä, jos mikä, on maa johon suomalaisen west coast swingaajan kannattaa tutustua. Maa on hurjan halpa suhteessa suomalaiseen hintatasoon tottuneelle ja Pietarin läheisyys ei matkustamiseltakaan vaadi liikoja. Allegro-juna on yksi vaivattomimmista paikoista matkustaa west coast swing-tapahtumiin. Jalkatilaa on enemmän kuin lentokoneissa ja liikkumaankin pääsee paremmin. Vessat junissa voittaa mielestäni ainakin ne lentokoneet.

Tapahtuma, jossa olin (St.Peterburg WCS Nights) tähtää ensivuonna pistekisoiksi, joten kuhinaa on varmasti silloin paljon enemmän. Tänä vuonna oli mahdollisuus nähdä tehokkaammin, millainen tapahtuma on hengeltään, kun osallistujista suurin osa on paikallisia tanssijoita. He matkustavat vähän, jos ollenkaan. Kun itse kiertelee ulkomailla, näkee venäläisistä sen terävimmän kärjen. Ne huipputanssijat, joita ihaillen katselee lattialla. Tulee tunne, että kaikki heistä ovat samanlaisia. Viikonloppuna näki sen toisen puolen. Heidät, jotka eivät matkusta. Näillä tanssijoilla on samanlaisia vaikeuksia pyörimisissä ja ankkuroinneissa, kuin alkuvaiheessa tanssissaan olevilla suomalaisilla. Siten emme juurikaan eroa toisistamme. Myös ruotsalaiset ovat täysin samanlaisia, alkuvaiheessa west coast swing urallaan. Monin paikoin on toisen maan scenestä jäänyt kuva, joka ei vastaa koko yhteisön todellisuutta. Matkailu myös niihin pisteettömiin kisoihin avaisi silmiä ja kehittäisi hieman erilailla.

20160716_230424

Ehdotan, että suomalaiset nostavat päänsä pystyyn ja jatkavat pitkäjänteistä oman tanssinsa kehittämistä. Ahkera työ menee nuoruuden ja lahjakkuuden ohi, jos nuoruus ja lahjakkuus jättävät treenaamatta ahkerasti. Meidän on ihan turha luimistella ketään.

 

Nordic WCS Championships 2016 ja titteleiden kirous

Siitä on jo kuukausia, kun Ruotsissa järjestettiin Nordic WCS Championships tapahtuma. Naapurimaan tapahtuma on aina ollut tärkeässä roolissa myös Suomen west coast swingin kehityksessä. Kotimaata lähellä on päässyt testaamaan, miltä ulkomainen west coast swing tapahtuma tuntuu ja näyttää. Kun itse aloitin west coast swingin parissa, piti lähteä Keski-Eurooppaan asti, jotta pystyi kisailemaan pistekisoissa tai saamaan omaan west coast swingiin kehitystä. Kyllä nykyajan ”nuorilla” on kaikki niin paljon vaivattomampaa ja helpompaa 3:D

Viime vuonna tuli voitettua kyseisessä tapahtumassa korkein järjestetty luokka (Advance). Tsekkaa se täältä: Nordicin finaaliveto

Tapahtuman nimen suorakäännös olisi kuta kuinkin Pohjoismaiden WCS mestaruuskisat, joten postasin facebookiin voittaneeni pohjoismaisen mestaruuden. Heittomerkeinhän tuon olisi saanut laittaa, sillä arvotun kisaparini Ojanahon Hannan kanssa olimme ainoat pohjoismaalaisista tanssijoista finaaliin yltäneistä. Muut finalistit taisivat olla Ranskasta, Meksikosta, Puolasta, Venäjältä ja Unkarista.

Muutama verisesti loukkaantunut kanssa west coast swingaajahan siitä sitten pulpahtikin. Hämmästykseni oli suuri, vaikka tiesin, että tittelit ja saavutukset ovat suomalaisille jonkin sortin pyhä ja tabuinen asia. Itse olen sitä mieltä, ettei nyt ihan kaiken maailman tanssititteleistä kannata niin kauheasti itseensä ottaa. Paljon on tanssijoita, jotka saavutuksiaan ja mestaruuksiaan juhlii, mutta harvemmin mainitsevat kisoissa olleen vain kolme paria tai joskus jopa kisat on käyty vain yhdellä parilla. Itse joskus harvoin laitellessani sijoituksia mainitsen, kuinka monta kisaajaa oli mukana. Esim. 3./24 kertoo kolmannesta sijasta, kun kisassa on ollut 24 kisaajaa/paria/viejää.

Vaikka kuinka olisi ”saavutuksia” ja ”titteleitä”, niin voi siltikin olla aivan paska. Niin opettajana, kisaajana kuin työssäkin normaalissa arjessa.

Tänä vuonna tuossa tapahtumassa järjestettiin yhtä pykälää korkeampi All-Star-luokka.

Tsekkaa kisaveto:  All-Star final 1st place

Voitin sitten senkin. Tällä kertaa en laittanut kummoisempaa kommenttia eteenpäin. Omat voittoni aistin kautta aikojen olleen joillekin ihmisille kova pala niellä.

Jos olisin epäilijöiden, vastustajien ja ylenkatsojien mietteitä liikaa murehtinut, ei oma tarinani west coast swingissä olisi nykyisenlainen. Omalta osaltani ei scene olisi kehittynyt samaan tapaan ja varmasti moni loistotyyppi olisi matkan varrelta jäänyt tapaamatta.

Ja niiden loistotyyppien matkassa, mukana ja seurassa on paljon mukavampi mennä eteenpäin.

20160501_000020[1]

Suomi porukalla jälleen onnistunut Ruotsin-reissu. 

 

Leluelämää

Eurooppalainen west coast swing scene alkaa olemaan kalenterin osalta suhteellisen täyteläinen. Jo useampi tapahtuma menee toistensa kanssa päällekkäin, jolloin ihmisille tulee valinnan vaikeus. Kilpailu osallistujista tekee hyvää, sillä jokainen tapahtuman järjestäjä joutuu olemaan skarppina saadakseen tapahtumiinsa väkeä. Tapahtumia tuleekin personoida, jotta ne erottuvat massasta.

20160327_134814

Finnish Openissa (25.-28.3.2016)on aina ollut hurjan erilaisia teemoja kautta aikojen. Ja ne ovat olleet hurjan toimivia. Niin tänäkin vuonna. Lelukauppa-teeman ympärille oli rakennettu kokonainen satumaa, joka ei voinut ketään jättää murheelliseksi.

Paikan päälle oli roudattu kasapäin leluja ja pelejä koristamaan Astoria-salia. Tapahtumassa oli myös kilpailu, jossa eniten erilaisia pelejä voittaneet kirjattiin isoon paperiin. Jäätävän fiksu ajatus järjestäjiltä. Pelaamalla pelejä muiden kanssa sitä tulee oppineeksi ihan erilaisia asioita toisesta, kun jos nähtäisiin vain tanssilattialla. Kutkuttava ratkaisu saada vähemmän smalltalkkia käyttävä kansa vuorovaikutukseen muiden kanssa. Tästä kannattaa muidenkin tapahtumien järjestäjien ottaa mallia.20160327_134730

Itsehän saavuin leirille vasta sunnuntaina ja vähän mietinkin, miten pääsen muiden vauhtiin mukaan. Olin ihan kuutamolla, kun hurjan paljon ihmiset halusivat jutella. Jälkeenpäin kuulin, ettei meikäläistä saliin saanut päästää, ennen kuin oikeaan aikaan. Kun saliin sitten meikäläinen vietiin, niin porukka oli treenannut koreografian AllStarssiin nousuni kunniaksi. Häkeltynyt olo on helppo muistaa mieleen, sillä en muista kenenkään tehneen minulle ennen näin.

Tällaisilla ihmisillä Suomen west coast swing porskuttaa pitkälle ja pitkään.

Jatkoilla Puotilassa

Taisi olla ensimmäinen kerta (voin olla väärässäkin), kun Puotilassa oli pelkästään jatko-tason workshoppi(20.3). Helsinki on hurjasti kasvanut west coast swingin osalta viimeisen vuodenkin ajalta. Nyt näyttää siltä, että mahdollisuudet tarjota vähän erikoistuneempaa west coast swing kurssia on vihdoin jo väkimäärän kasvun osaltakin. Paikalla oli paljon porukkaa ja mukavasti ihan uusiakin kasvoja.

20160320_192514-1

Jatkotason ihmiset tuppaavat yleensä janoamaan kovasti uutta tietoa ja tehokasta eteenpäin menoa. Tekemisen meininki oli niin kovaa, että ovia ja ikkunoita sai pitää alituiseen auki. Raitis kevätilma piristää pitkän ja tumman talven jälkeen, joten sinänsä oli mukava vetää nuttua niskaan: Kevät oli tullut!

Aiempiin kuuteen tuntiin tottuneena neljän tunnin setti oli pikainen pyrähdys näin opettajan näkökulmasta. Sitäkin tehokkaammin saa annettua oppijoille itsestään virkeämpää versioo. Opettaminen on henkisesti rankempaa työtä, ja menneinä vuosina vedetyt maratonpäivät ovat onneksi takana päin. Puhun siis pitemmistä, kuin kuuden tunnin päivistä.

Koska elefanttiakaan ei sanota kerralla syötävän, on turha yrittää tanssissakaan liikaa. Roomaakaan ei rakennetu päivässä, joten on hurjan hienoa ottaa kehityksen askeleita ihan rauhaksiinsa. Oma ajattelu vaatii makustelua niinkin moninaisen lajin, kuin west coast swingin opettelemiseen.

Raikas muutos oli vetää iltabileet heti suorilta workshoppien perään. Useamman tunnin odottelu olisikin saanut aikaan painetta lähteä kotiin päin. Nyt oli mukavaa päästä kurssilaisten kanssa tanssimaan ja vähän ottamaan tuntumaa helsinkiläisten westareiden connectioniin.

Eiköhän tulevaisuudessa ole mahdollisuus siitä vähän enemmänkin nauttia…

Betoni Swing 4.-6.3

Suomalaiset tapahtuman järjestäjät ovat mukavasti heränneet tuunaamaan tapahtumistaan persoonallisia. Kouvolassa teema vietiin tänä keväänä äärimmilleen. Koristeluun käytetyt betoniharkot oli jotain niiiiiiin Kouvolaa, että muiden kaupunkien on haastavaa päästä samaan personoinnin tasossa. Hienoa, kuinka huumorilla sitä jotkut voivat oman kotikaupunkinsa ottaa.20160306_171653-1

Hiljalleen Kouvolasta on tullut myös vahva tapahtumapaikka, jos mitataan väkimäärää leirillä, ja verrataan sitä muiden kaupunkien tapahtumiin. Maltan tuskin odottaa, mihin tulevaisuudessa Kouvola kehittyy. Hyvällä tiellä siellä ainakin ollaan.

Olen useinkin kehunut tuon seudun porukkaa ja sen kaupunkien pyrkimystä yhteistyöhön. Jack&Jill-palkinnoissakin oli saatu aikaan yhteistyötä toimijoiden kesken. Hienoa, että kokonaiset porukat eri kaupungeista ovat sisäistäneet, että yhdessä hommaa voidaan kehittää paljon tehokkaammin, mukavammin ja kauaskantoisemmin. Niin monesti olen nähnyt, kun yhden kaupungin yhden opettajan yhdet oppilaat vain tanssivat omissa pienissä piireissään. Hetken päästä homma kuivuu ja syyksi laitetaan laji, vaikka todellisuudessa sitä on ollut pyörittämässä todella väärät ihmiset. Samat ihmiset lähtevät kehittelemään uusia lajeja hetken päästä vain huomaakseen, että mikään laji ei pelasta historian toistumista heidän arvoillaan ja asenteillaan varusteltua yhteisöä.

Jälleen oli tapahtumissa tuttua porukkaa kerääntynyt yhteen pitämään hauskaa ja oppimaan. Joku jo ihmetteli, miten yhdestä lajista voikaan keksiä niin paljon opetettavaa. West coast swing on monipuolinen laji, mutta sen kehittämisessä on lähdetty mielestäni erilaisin silmin liikkeelle, kuin muissa lajeissa näyttäisi tapahtuneen. Isokin pihvi nääs syödään pala kerrallaan.

Hienoa, että Kouvolassa on yhtäaikaa järki ja sydän vauhdissa.