Vaikka hurjasti kaikkea osaankin, ainakin omasta mielestäni, niin koreografiat ei vaan oikein vieläkään tunnu omalta. Viime vuoden flashmob-koreografia meni just ja just h-hetken koittaessa väkijoukon seassa (Lappeenranta ja Hallowest: mä niin odotan!!!).

Tällä kertaa Helsingistä otettiin yhteyttä, josko voisimme liittyä seuraan Puistokulman opetuksien jälkeen ja olla aloittavana parina. Ryhdistäydyin pyynnöstä ja lähdin koreografian sitten opettelemaan kunnolla. Myönnettäköön, että opettelun olisi voinut tietenkin aloittaa vähän aikaisemmin kuin edellisenä päivänä, mutta tässä nyt on ollut vähän kaikkee. Lauantaina se sujui miltei hyvin (perkuleen C-osa), mutta itsetunto siltä osin oli kyl kunnossa kompensoimaan muutama askeleen.

Ajatuksena tuo ryhmä koreografia on huikee juttu. Jotenkin se saa meikäläisen tuntemaan olonsa paremmin porukkaan kuuluvaksi, kun tehdään asioita yhdessä. Prime-time meni hurjan hyvin, enkä mokannut (korjaan: varioinut) kuin yhden kerran. Ja silloinkin olin taas aikaani edellä. Ei se haitannut, kun muut veti niin hyvin.

Ja mitä se muutama hassi siellä seassa. Tärkeää oli päästä tuomaan esille, että paritanssi elää ja voi niin hyvin, että jengi tanssii sitä vaikka ja missä.

Vähänkö odotan viikkotuntien alkua ja pääsee taas näkemään Helsingin west coast swing kansaa.

Comets, here we come!