Nordic WCS Championships 2016 ja titteleiden kirous

Siitä on jo kuukausia, kun Ruotsissa järjestettiin Nordic WCS Championships tapahtuma. Naapurimaan tapahtuma on aina ollut tärkeässä roolissa myös Suomen west coast swingin kehityksessä. Kotimaata lähellä on päässyt testaamaan, miltä ulkomainen west coast swing tapahtuma tuntuu ja näyttää. Kun itse aloitin west coast swingin parissa, piti lähteä Keski-Eurooppaan asti, jotta pystyi kisailemaan pistekisoissa tai saamaan omaan west coast swingiin kehitystä. Kyllä nykyajan ”nuorilla” on kaikki niin paljon vaivattomampaa ja helpompaa 3:D

Viime vuonna tuli voitettua kyseisessä tapahtumassa korkein järjestetty luokka (Advance). Tsekkaa se täältä: Nordicin finaaliveto

Tapahtuman nimen suorakäännös olisi kuta kuinkin Pohjoismaiden WCS mestaruuskisat, joten postasin facebookiin voittaneeni pohjoismaisen mestaruuden. Heittomerkeinhän tuon olisi saanut laittaa, sillä arvotun kisaparini Ojanahon Hannan kanssa olimme ainoat pohjoismaalaisista tanssijoista finaaliin yltäneistä. Muut finalistit taisivat olla Ranskasta, Meksikosta, Puolasta, Venäjältä ja Unkarista.

Muutama verisesti loukkaantunut kanssa west coast swingaajahan siitä sitten pulpahtikin. Hämmästykseni oli suuri, vaikka tiesin, että tittelit ja saavutukset ovat suomalaisille jonkin sortin pyhä ja tabuinen asia. Itse olen sitä mieltä, ettei nyt ihan kaiken maailman tanssititteleistä kannata niin kauheasti itseensä ottaa. Paljon on tanssijoita, jotka saavutuksiaan ja mestaruuksiaan juhlii, mutta harvemmin mainitsevat kisoissa olleen vain kolme paria tai joskus jopa kisat on käyty vain yhdellä parilla. Itse joskus harvoin laitellessani sijoituksia mainitsen, kuinka monta kisaajaa oli mukana. Esim. 3./24 kertoo kolmannesta sijasta, kun kisassa on ollut 24 kisaajaa/paria/viejää.

Vaikka kuinka olisi ”saavutuksia” ja ”titteleitä”, niin voi siltikin olla aivan paska. Niin opettajana, kisaajana kuin työssäkin normaalissa arjessa.

Tänä vuonna tuossa tapahtumassa järjestettiin yhtä pykälää korkeampi All-Star-luokka.

Tsekkaa kisaveto:  All-Star final 1st place

Voitin sitten senkin. Tällä kertaa en laittanut kummoisempaa kommenttia eteenpäin. Omat voittoni aistin kautta aikojen olleen joillekin ihmisille kova pala niellä.

Jos olisin epäilijöiden, vastustajien ja ylenkatsojien mietteitä liikaa murehtinut, ei oma tarinani west coast swingissä olisi nykyisenlainen. Omalta osaltani ei scene olisi kehittynyt samaan tapaan ja varmasti moni loistotyyppi olisi matkan varrelta jäänyt tapaamatta.

Ja niiden loistotyyppien matkassa, mukana ja seurassa on paljon mukavampi mennä eteenpäin.

20160501_000020[1]

Suomi porukalla jälleen onnistunut Ruotsin-reissu. 

 

Tuplasti ongelmia tiedossa

 

Koko ajan kun west coast swing porukkaan tulee uutta porukkaa, yritän itsekin bongailla sieltä porukasta hyviä tyyppejä, jotka ajattelevat maailmasta erilailla kuin muut. Tusina ajatuksia on maailma täynnä, eikä keskinkertaista kukaan kehittymiseen tarvitse. Ainahan tanssijatkin etsivät itselleen parempaa ja parempaa opettajaa ja hyvä niinkin. On ollut ilahduttavaa huomata, että kuitenkin jokainen opettaja näyttää saaneen itselleen oppilaita, jotka todellakin ansaitsevat.

IMG-20160213-WA0000

Kehittyäkseen mikä tahansa yhteisö tarvitsee ihmisiä, jotka ajattelevat vanhat toimintamallit kumoon. Uutta tulee kehitellä ja muuntautua myös tälläkin alalla, jos mielii saavuttaa muutakin kuin tusinasijan. Pahinta on lyöttäytyä porukkaan, joka tekee muiden ja omat vanhat virheet aina uudelleen ja uudelleen. Fiksu oppii myös muiden virheistä.

Minulla on ollut onni ja autuus saada mahdollisuus tutustua Sandraan ja Armiin. Tällä ”Kolmenkoplalla” on pyöritelty jos jonkinlaisia ajatuksia ja laitettu vaivihkaan vuosittain eteenpäin asioita west coast swing scenen eduksi. Tämän työn hedelmiä kerätään ajoittain niin, ettei sitä kaikki edes älyä. Heidän ansiotaan on myös maaliskuussa pidetty workshoppi. Miten hienoa on omata ystäviä, jotka uskovat välillä sinutkin pyöryksiin.

IMG-20160213-WA0001

Vauhti päällä, eiku Sandra. 

Vetämämme workshoppi-päivä (18.3) Swingteamilla oli mielestäni menestys. Aiemmin pelkäsin, ettei kahdella seuraajalla tanssittavaan west coast swingiin ole riittävästä opetettavaa materiaalia koko päiväksi. Olin väärässä. Tavaraa on hurja määrä, ja jäätävä määrä jäi vielä odottamaan tulevia workshoppeja. Itsellä heräsi hurja palo tutustua tuohon uuteen maailmaan vielä vähän enemmän.

Päivä oli täynnä naurun remakkaa ja tunnelma oli itselleni uudenlainen kokemus. Oli kuin vanhat ystävykset olisivat kokoontuneet porukalla oppimaan uutta ja viettämään hauskaa päivää yhdessä. Sitähän se oikeastaan olikin.

Kolmistaan tanssiessa sitä oppikin hurjan paljon omaan tavanomaiseen paritanssiinkin paljon asioita ajoituksesta, connectionista, sijoittumisesta ja kuvioiden hahmottamisesta. Olo oli kuin heliumpallolla, kun sama tunne porukalla kantoi vielä iltabileisiin.

Eläköön uudet urat!

Jalat solmussa

Pitkän aikaan west coast swingistä on tarjottu workkareita, joissa on  tarjottu yleismaallisesti lajia tanssijoille. Se on ollut hurjan tärkeää, jotta west coast swing on laajentunut ja väkimäärä kasvanut. Sitä kautta on löytynyt innokkaita, jotka ovat lähteneet kehittämään omaa tanssiaan. Tätä kautta koko yhteisö on hyötynyt ja rikastunut.

Missä vaiheessa tulee se piste, että meillä on tanssijoita, joille tämä tilanne ei enää riitä? Juurikaan nykyisessä west coast swing tapahtumamarkkinoinnissa ilmoitetaan vain workshopille vaadittava taso, mutta tuntien sisältöjä ei juurikaan avata. Pitkälle edennyt tanssija joutuu eräänlaisen lottotunnelman valtaan, koska ei ole mitään takeita tunneilla käytävistä aiheista. Mitä jos itsellä ei olekaan kykyä ottaa opetuksesta rivien välissä vaaniva tieto, jota edistynyt tanssija tarvitsee kehittyäkseen?

Jotta nämä tanssijat eivät jäisi kotiin tai siirtyisi jonkun muun harrastuksen pariin, tulee tähän mielestäni reagoida. Eräällä kolmen koplalla on lyöty viisaita päitä yhteen, kerätty vaivihkaan palautetta maailman menosta west coast swing tanssijoilta ja lähdetty siltä pohjalta ajattelemaan hieman erilailla. Erilailla ajatteleminen on ollut omalla west coast swing uralla aina kehityksen edellytys. Muiden toimintatapojen toistamisella ei saavuteta huippua.

Tammikuun lopulla vedettiin Sandran kanssa SwingTeamilla jalkatekniikkaan ja variaatioihin keskittyvä workshoppi. Kun erikseen alleviivaa, että kyseessä on jalkatekniikka-kurssi, saa opettajanakin erilaisen rohkeuden opettaa tuntia. Sitä tietää ja tuntee, että paikalle tulevat tanssijat ovat motivoituneita pureutumaan teemaan.

Huojentava oli olo tuon workshopin jälkeen. Pääsi vihdoin kerralla kertomaan myös joitain pikkujuttuja jalkojen käytöstä, joita ei ”tavallisilla” workshopeilla pysty tanssijoiden tanssiin tuomaan.

Teemoitetuilla kursseilla saa tarjottua sitä tietoa, millä tanssijoita kehitetään erilailla eteenpäin.2016-01-24 16.01.39

 

Eläköön erilaisuus!

Finnsnes, Pohjois-Norja

Aina silloin tällöin ihmiset kyselevät tarinoita ajoista, jolloin olen aloittanut west coast swingin tanssimisen ja opettamisen. Millaisia ongelmia ja haasteita oli siihen aikaan, jotta niistä voitaisiin nykypäivänä ottaa oppia? Itse koen, että pari vuotta siinä kutakuinkin meni, että homma sai vauhdin. Eli mun mielestä kaikki 2011 vuoden jälkeen mukaan tulleet ei tiedäkään, millaisia haasteita ja pystysuoria seiniä on edestä murrettu, että homma lähtisi rullaamaan. Kyllä ”nykynuorilla” on niin paljon helpompaa 😀

Kuin ruuneberi olenkin ajoittain saanut kertoa omaa kokemustani tuosta ajasta ja ihmisistä. Moni nykyinenkin toimija näyttäisi tekevän niitä samoja virheitä, jotka joku muu on jo moneen kertaan tehnyt. Minun tehtäväni ei mielestäni ole heitä liiemmin estää, jos tahtovat väen väkisin kantapään kautta asioita oppia. Usein se näyttäisi olevan monille luontainen oppimistahti. Jos ei aiemmin ole oppinut kysymään apua, niin myöhemminkin se käy luonnon päälle.

 

2016-01-29 11.28.12

 Suht huippua opettaa, kun nää ylväät vuoret näkyi tanssisalin isoista ikkunoista. Ei meil Mouhijärvel kyl näi isoi…

Mouhijärveltä katsottuna kaukana Pohjoisessa päästiin vähän west coast swingiä opettamaan. Tammikuun lopun reissu toi mieleen monia muistoja ajoista, jolloin aloitin omalta osaltani west coast swingiä. Ihan suoraan verrannollinen se ei ole Suomen sceneen, sillä vivahteet ovat erilaisia. Mielestäni on tärkeää tutkia, itseään kehittäessä westaajana, myös hieman menneitä tapahtumia (historiaakin), jotta voi ymmärtää tulevaa kehitystä.

Finnsnesin porukka oli hyvällä tolalla sceneä, jopa hieman paremmalla kuin ammoina aikoina Tampere tuolla väkimäärällä. Into on kova ja porukka puhaltaa hyvin yhteen hiileen. Kysymykset ja huolet kehittymisestä olivat nuoren ja kovasti kehittyvän yhteisönlaisia ja oli virkistävää päästä vastaamaan niihin, kun on nähnyt omassa maassaan useanlaisia kehityskaaria. Niiden avulla voi jälleen auttaa toisia yhteisöä samoissa jamoissa kehittymään ja varomaan ilkeitä kuoppia.

Suosittelen jokaiselle, joka tahtoo itseään kehittää toimijana west coast swingissä (opettajana, tapahtumanjärjestäjänä, musiikinsoittajana jne) pyörähtämään aika ajoin hieman sivummalla west coast swing tapahtumissa. Sieltä voi nähdä ja kokea niitä vaiheita, jotka ovat tärkeitä kehittäessä viikonlopun tapahtumia suuriksi kansainvälisiksi häppeninniksi. Niistä löytyy myös niitä salamyhkäisen tärkeitä hetkiä omalle kehittymiselle, joita suuret tapahtumat eivät pysty tarjoamaan.

Mielenkiinnolla odotan, miten Pohjois-Norja lähtee kehittymään.

New Years Swing Fling 2015

2016-01-03 01.33.23Vähänkö oli hieno uuden vuoden reissu! Mukavalla suomalaispoppoollakin saatiin juhlittua suomalaisen west coast swingin menestystä ihan kuohuvaisen kanssa Osa tais ottaa vettä (ettei kukaan kukkahattutäti ny pahastu, oli pakko laittaa näinkin). Ja päästiinpähän porukalla todistamaan elämäntilanteiden muutoksia. Mahtista porukkaa!

Uutena vuotena voi olettaa lentojen olevan kalliita ja sitä ne olivatkin. Jos kuitenkin suhteuttaa tämän tapahtuman lentolippujen hintaa vaivannäköön, voi jo ihan erilailla suhtautua hintaan. Helsingistä Hearthrow´lle lentää suoraan, eikä vaivalloista koneenvaihtoa ole. Lisäksi tapahtumapaikka on lentokentän välittömässä läheisyydessä. Vain jokunen kilometri lentokenttäbussilla suoraan hotellin eteen. Helppous on luksusta, josta tämän tapahtuman kohdalla olen kyllä valmis maksamaan.

2016-01-02 20.07.57

Millainen tapahtuma NYSF2015 itsessään oli? Korkealaatuinen kaikin puolin. Myös Eurooppalaisilla tapahtumilla voi sanoa olevan kilpailua keskenään osallistujista. Tämän tapahtuman järjestäjät ovat viimeisen päälle panostaneet osallistujien hyvinvointiin. Ainakin minun mielestäni. Vesipisteissä on mukavasti vettä, lattiat ovat sopivan liukkaita ja pysyvät suht hyvin paikoillaan. Kilpailut eivät ole pahasti myöhässä ja niihin järjestäytyminenkin on organisoitu hyvin.

Viime vuonna olin myös tässä samaisessa tapahtumassa. En tiedä olinko se minä, vai oliko tapahtuman henki jotenkin paljon rennompi. Small-talkin käyttäminen oli paljon yleisempää, vaikka osittain huomasi ihmisten liikkuvan myös tiiviissä kaveriporukoissaan.

Tässä tapahtumassa tuntui olevan hurjan paljon porukkaa. Tanssilattialla sai katsoa ympärilleen välttääkseen törmäämistä muihin. Joskus tuli katsottua muidenkin puolesta, kun jengi ei aina tuntunut mitoittavan kuvioitaan ympärillä olevaan ihmismäärään.

Olin jo aikaisemmin päättänyt itse vähän rauhallisemmin ottaa uuden vuoden. Seuraava vuosi olisi viimeinen koulussa, joten nyt olisi aika katsoa hiljalleen eteenpäin omaankin elämään. Olen sitä mieltä, että west coast swingillä on paikkansa. Muuttumaan sen asema tulee aivan varmasti. Nyt olen mielestäni hieman säästöliekillä sen parissa ollut, koska koulu on vienyt aikaa. 2016-01-02 21.15.49

Koulu ja kulunut vuosi on kehittänyt taas jälleen itseäni rippusen eteenpäin. Silmäni aukeavat suuremmiksi tarkastelemaan nykymaailman menoa vähemmän vaaleanpunaisin silmin. Eiköhän tämä vuosi voisi olla nyt se vuosi, kun kaikki loputkin ilkeät ja pahat ihmiset saakoon väistyä meikäläisen läheltä. Jatkakoon matkaansa. Voi olla, että hyviä tyyppejä ei ole pörrännytkään niin paljon, kun itse olen itseilkeyksien päästänyt jumiutumaan, heidän mielestään, lähelleni.

Annettakoon kiittämättömien hyväksikäyttäjien jatkaa matkaa. Jossain vaiheessa sinua ei vain kiinnosta sen takia, kun huomaat, ettei autettavaakaan kiinnosta. Ja alun alkaenkin avunpyyntö on verhottu aivan toisenlaisten tavoitteiden ylle.

Kova on into kisailla. NYSF on pääkopalle tärkeä, sillä UK on ollut ensimmäinen paikka Euroopassa west coast swingille. Nyt oli suht mukiinmenevän mukavaa voittaa advance-luokka yhdessä tuon maan tapahtumissa. Olen hurjan ylpeä itsestäni, sillä vihdoinkin minulla oli tunne, kuin olisin ollut tanssimassa sosiaalitanssia kisavedon aikana. Niin rennolta ja mukavalta se tuntui. Varmasti yksi parhaimmista kisavedoistani ever. Ei kivistävää jännitystä tai kiinnostusta siihen, mitä muut ajattelee.

Kiitos ilkeistä ihmisistä. Tietämättään ovat vieneet minua eteenpäin, vaikka ovat yrittäneet laittaa kapuloita rattaisiin.

Nostettakoon malja vuodelle 2016!

Kehitystä on monenlaista

Toinen kausi on nyt saatu päätökseen Cometsin west coast swing tunneilla ja pelimerkit ovat pöydällä pyörineet eri paikkoihin kuin viime tammikuussa. Jos kauden aikana oppilaissa tapahtuu muutosta, niin muuttuvat ne opettajatkin. Kun tanssijat kehittyvät tietotaidollisesti, voi käyttöön ottaa erilaisia työkaluja, kuin aiemmin.

Alkuvaiheen vauhdikas meininki oli eräänlaista rytmin hakua. Oppijat olivat myös mielestäni siinä vaiheessa, että mullistavaa tietoa tuli paljon vieden ajattelun koville. Viime kausi oli paljon tasaisempaa, sillä isojen linjausten jälkeen lähtee yksityiskohtaisempi hionta.

Tuo vaihe on yleensä se, missä tavallinen tallaaja saa kuvan, että laji olisi jo kokonaan ”opittu” ja sitten siirrytään uuteen lajiin. Näin siis, jotta tanssija saisi sen saman alkuvaiheen huuman itselleen. Ja kun uudessa lajissa on jälleen huuma ollut ja lähtenyt laskemaan, vaihdetaan taas uuteen lajiin. Avót ja meillä on käsillä mielestäni stereotyyppinen suomalainen lavatanssija.

20151219_112924

Se, että metsästää tuota huumaa eikä lähde itseään kehittämään mukavuusalueen ulkopuolelle, ei tee kenestäkään huonompaa tai parempaa. Mutta erilaisen se tekee. West coast swing sopii parhaiten sille persoonalle, joka ei hämäänny alkuhuumasta liikaa, vaan ymmärtää sen jälkeen tulevan hitaamman kehittymis vaiheen. Sen polun päässä odottaa kuitenkin entistä euforisemmat tanssit, joista ei pelkkää hetken huumaa etsivä tanssija ole ikinä voinut edes kuvitellakaan. Siinä vaiheessa yleensä ei ymmärrystä riitä enää vähemmän iloa ja hauskuutta  tuovaan tyyliin oppia tanssia. Kaikille tanssijoille tulee kuitenkin antaa arvostus, myös niille toisinajattelijoille.

Sanovat, että olympiatason urheilijaksi kehittyminen vaatii seitsemän vuotta. En usko, että heistä tulisi hyviä urheilijoita, jos he vaihtaisivat lajia joka kerta kun vähänkin tuntuu epämukavalta treenatessa.

West coast swing voi ja elää hyvin Cometsissa ja Helsingissä yleensäkin. Ensi vuosi olkoon taas vaiherikkaiden westailujen aikaa. Saatua glögiä nauttien mietin jo omalta osaltani ensivuodeksi meininkiä westie tunneille.

Tulkoon siitä mieleenpainuva.

 

Ensiviikolla viimeiset west coast swingit Cometsilla

Toinen kausi alkaa Cometsissa olemaan lopuillaan ja viimeistään ensiviikon aikana on aika  katsoa jälleen hieman taaksepäin. Facebookista ehdinkin jo bongata yhden kurssilaisen, joka oli omaa matkaansa west coast swingin parissa jo analysoinut. Kukkanenkin oli jopa laitettu kyytipojaksi tekstiä korostamaan.

20151124_201553[1]

Alkukaudella asetetut tavoitteet on osalta tullut tietooni, osalta se on jäänyt vain oman tulkinnan varaan. Monenmoista tavoitetta on seassa ja mainitsemattomia tavoitteita ei ole ollut edes mahdollista edistää. Ainakaan tietoisesti. Osan kurssilaisten kehonkielestä on saattanut tavoitteista päätellä opetuksen aikana yhtä ja toista. Vain murto-osa palautteesta tulee kerättyä yleensäkin tanssijoilta kirjallisena seikkaillessa west coast swingin parissa siellä ja täällä.

Sanansäilä on tehokas keino vaikuttaa ihmisiin. Kun ryhmässä lähtee läppä lentämään, voi sanattomien viestien kautta nähdä kenen mukavuusalueen yli mennään ja kenen fiilis pääsee vasta vauhtiin. Huumori auttaa jaksamaan pitkän työpäivänä jälkeen, mutta liiallinen huulenheitto vie aikaa ehkä joltain muulta, mitä joku toinen tarvitsee tavoitteidensa saavuttamiseksi. Meitä on joka junaan.

Mikä ikinä tavoitteena on ollutkaan, toivon vilpittömästi tuntien auttaneen sen saavuttamisessa. Toivottavasti kaikilla on ollut sentään joku tavoite, tai on jäänyt seilailemaan omalla laivallaan ihan ulapalle. Sanovat, että laivan kannattaa jäädä satamaan, jollei määränpäästä ole tietoa, eikä edes suunnitelmaa suunnasta.

Yksin en ole omaa matkaani reissannut, mutta apua on tarvinnut hakea usein kaukaa ulkomailta. Aloittaessani ei west coast swing opettajat Suomessa olleet samanlaisia kuin tänä päivänä. Nykyisin westarille on enemmän vaihtoehtoja.

Vapaus tuo vastuuta omasta kehityksestä. Jos haluaa edetä nopeasti, tulee mennä yksin. Jos haluaa edetä huipulle, sinne pääsee kulkemalla yhdessä.