Tarpeeksi paljon kun west coast swingin parissa on työskennellyt siellä sun täällä, niin näkee ja kokee kaikenlaista. Sunnuntai iltainen paritasapaino oli ehkä tuossa mittakaavassa jokseenkin haastavan näköinen alussa. Tuumasta toimeen rohkeasti ja hyvä rytminen ilta saatiinkin aikaiseksi. Pientä roolituksen luovimista ja kahteen paikkaan jakautumista se vaati noin pienessä porukassa.

Harvemmin tanssimme oppilaiden kanssa tuntien aikana, koska yleensä ei ole aikaa kaikkia tasapuolisesti tanssittaa isossa ryhmässä. Tällä kertaa oli toisin. Miltei ryhmäyksärin puolelle meni sunnuntai-ilta, kun alituiseen pystyi omalla tanssituntumallaan vaikuttamaan reaaliaikaisesti seuraajiin. Aikaa oli suoda sananen myös henkilökohtaisiin haasteisiin ja sitä kautta nopeuttaa oppimista. Hyvän annettiin kiertää koko ajan parinvaihdon avulla. Illan päätteeksi seuraajien connection oli yhtä hyvä kuin monen muun vanhemman west coast swing-kaupungin seuraajilla.

Jokainen vetämäni west coast swing workshoppi on ollut erilainen kuin muut. Sunnuntai-iltainen neljän tunnin setti kahdella seuraajalla kerrallaan asetti kasvotusten sellaisten motoristen haasteiden kanssa, jotka ovat tavanomaisessa paritanssissa helpommin korjata lennossa. Näitä ovat mm. sijoittuminen pariin nähden, vienti dynamiikan tulkitseminen ja sen mahdolliset versiot kolmen tanssijan pyrkiessä saumattomaan tiimityöskentelyyn yhtä aikaa. Jos aiemmin olen tanssijoille kehityksen vauhdittajaksi sanonut roolinvaihtamisen, niin saman sorttinen osaamisalue on kolmistaan tanssiminen. Kaksi-viejää-yksi-seurajaa-tiimityö vaatii ihan toisenlaisia asioita, kuin yksi-viejä-kaksi-seuraajaa-tiimityö.

Kertokoon tanssijoiden antama palaute, miten meille jaetuilla korteilla saimme vietyä illan loppuun.