Kajaanista kajahtaa

Viime viikonloppu kului Kajaanin west coast swing yhteisöä auttaessa. Vuosia ja taas vuosia sitten Kajaani oli niitä ensimmäisiä kaupunkeja, joihin lähdettiin pitämään workshoppia. Nyt on Kajaanissa jälleen aistittavissa hyvää pöhinää lajin puolella. Tapahtuman järjestäjä oli huomioinut ruokailun järjestämisessä paikallisen työllisyyden edistämisen. Nostin sydämessäni hattua.

Kajaanissa tuli tavattua jokunen tanssija, joka edellisillä kerroilla olivat olleet mukana. Heidän jutuistaan ja kertomuksistaan pirskahteli havaantumisia omasta, mutta myös west coast swingin, kehityksestä. Tuli muisteltua, kenet nykyään pitkälle edenneen opettajan ja tanssijan on lutuisesti nähty ottavan haparoivia askeleita west coast swingissä Kajaanin Casamban saleilla. On kehittynyt vahvoja wcs-kaupunkeja ja syntynyt seurustelusuhteita, on nähty kuihtuneita wcs-kaupunkeja ja menetetty potentiaalisia tanssijoita elämän muille aloille.

Näin taaksepäin katsoessa menee ihan sormet parralle, kun näkee oman työnsä vaikutusten kulun. Hyvilläni olen, että pieni workshopin osallistuja määrä sai paljon huomiota. Suurten tapahtumien väkimassojen eteen on helppo mennä loistamaan kenen vain, mutta aito työ tehdään ruohonjuuri tasolla. Näin vuosien saatossa voi huomata, että parhaiten pärjää ne, jotka tämän ovat sisäistäneet. Aina on tullut heitä, jotka muiden työn hedelmät yrittävät kerätä ja ajoittain keräävätkin. Heidän asemansa on heikoimmalla kantimilla. Tuuli vie ja tuuli tuo.

Kajaanista kaikui hyvää palautetta. Saadun palautteen pohjalta sabluuna kehittyy. Tärkeitä asioita, mitä kuulemma muualta ei saa, säilytetään. Naurun määrä oli jostain syystä suuri. Ei kuitenkaan väkinäisesti tuotettu. Viikonlopun jälkeen tunsin itsessäni vielä isosti iloa ja energiaa, vaikka kaikkeni annoin ja enemmän kuin koskaan.

Kiitin Sandraa.

Miten pärjää olemalla erilainen?

Silloin tällöin osuu silmiin tapahtumia, joissa on etukäteen paljastettu tuntien aiheet. Joku sanoo tämän olevan old schoolia ja todella pois muodista. Minä taas itse tapahtumissa kävijänä tykkään ajatuksesta ja pidän sitä osoituksena vain paremmasta palvelusta. Ymmärrän kyllä opettajana, että joskus on helpompaa määritellä vain taso, jota opettaa. Hyvätkin tunnin aihepiirit porukalle kuin porukalle saattaa löytyä siinä vaiheessa, kun teemat on julkistettu. Silloin porukalle tarpeelliset ja hyvätkin setit voi jäädä vain vetämättä. Puolensa ja puolensa.

Swingteamin workshopin (9.4) teemat paljastettiin yksi kerrallaan. Näistä saatiin hieman pöhinää markkinointiinkin erotuksena muille tapahtumille. Ilmoittautuneita oli kymmenen. Onpas vähän porukkaa, saattaisi joku ajatella. Minä en. Jokainen yksityistunnin koskaan ottanut tietää, miten henkilökohtaisen palautteen saaminen vie harpaten eteenpäin verrattuna muihin. Jättisuurissa ryhmissä sitä on pitkään oman onnensa nojassa, kun opettajalla ei ole aikaa ja mahdollisuutta välttämättä korjata yksittäistä tanssijaa niin paljon.

Toista se oli lauantaina. Hieroin käsiäni yhteen, sillä kukaan ei päässyt pakoon meikäläisen silmiä. Pystyin alusta lähtien pitämään lankoja käsissäni ja estämään ylitsepursuavien virheiden jäämisen tanssijoiden kavalkadiin.

Aiheet eivät olleet vain tuulesta temmattuja. Vähän uumoilinkin, ettei porukka määrä ole suuri, joten ajattelin ottaa teemoissakin ilon irti.

  1. Roolinvaihto: On sanottu, että jos haluaa hyväksi seuraajaksi, tulee oppia viemään. Ja jos haluaa oppia hyväksi viejäksi, tulee opetella seuraamaan. Taisin viimeksi tuon lauseen nappailla Gary Jobsilta.  Roolin vaihto on parhain keino ymmärtää, mitä toisessa päässä kättä oikeasti tarvitaan ja vaaditaan, jotta tanssi onnistuu. Ja mitä omat heikkoudet toiselle aiheuttaa ja millä voi toista roolissa kuin roolissa auttaa (kompensoida). Ja onhan se myös pirun hauskaa.
  2. Varastelu: Jotta jokaisen oman vartalon hahmottaminen ja tilan ymmärrys kehittyy. Varastelussa kehittyy tietämys ja ennakointikyky west coast swingin peruskuvioissa ja väkisinkin oppii, että virhe on myös mahdollisuus. Kaiken lisäksi se on yksi sosiaalisuuden muoto, jolla saa ujutettua uusia tanssijoita tehokkaammin mukaan west coast swingin pariin (scenen kehitystähän voi tehdä myös muutenkin, kuin olemalla hölösuu opettaja)
  3. Q&A: Kysymyksiä ja vastauksia. Swingteam on siitä loistava pitää workkaria, että sieltä löytyy ne maailman pehmeimmät sohvat rankan aamupäivän jälkeen istua. Niiden seurassa koko porukan kesken ihan vaan oltiin ja puhuttiin west coast swingistä. Yleensä pelkään, ettei porukka saa suutaan auki, mutta tuona lauantaina meillä olikin porukkaa, jossa ei liiemmalti toisiamme jännitetty. Oli hurjan mukavaa päästä avautumaan asioista, joista ei sähköisesti tule puhuttua. Ja ”lipsautinpa” sellaisiakin asioita, joita ei aiemmin ole edes opetusparinikaan tienneet tapahtuneen aikojen saatossa. Yli tunnin keskustelun jälkeen olo oli kuin levitoivan.
  4. Henkilökohtainen palaute: Tätä ei oltu aiemmin kerrottukaan julki. Jos paikalle olisi saapunut hirmuinen määrä porukkaa, olisi homma mennyt reisille. Kerrankin oli aikaa hieman pitemmän aikaa avata omaa palautettaan ihmisille. Ehdittiin vieä toinenkin kierros käydä läpi, jotta sai tuntumaa, oliko homma edennyt.

Olen hurjan hyvilläni lauantain porukasta. Vaikka olikin puhetta, että vatipäiden määrä on aina vakio, niin nyt he puuttuivat täysin. Paikalla olijat olivat kaikki hyviä tyyppejä, joita tämäkin tanssiperhe tarvitsee eteenpäin mennäkseen.

Sohvalla istuessani toivon kehonkieleni välittäneen kaikille, että olen tosissani.

Ilman baunssia Baunssilla.

Tarpeeksi paljon kun west coast swingin parissa on työskennellyt siellä sun täällä, niin näkee ja kokee kaikenlaista. Sunnuntai iltainen paritasapaino oli ehkä tuossa mittakaavassa jokseenkin haastavan näköinen alussa. Tuumasta toimeen rohkeasti ja hyvä rytminen ilta saatiinkin aikaiseksi. Pientä roolituksen luovimista ja kahteen paikkaan jakautumista se vaati noin pienessä porukassa.

Harvemmin tanssimme oppilaiden kanssa tuntien aikana, koska yleensä ei ole aikaa kaikkia tasapuolisesti tanssittaa isossa ryhmässä. Tällä kertaa oli toisin. Miltei ryhmäyksärin puolelle meni sunnuntai-ilta, kun alituiseen pystyi omalla tanssituntumallaan vaikuttamaan reaaliaikaisesti seuraajiin. Aikaa oli suoda sananen myös henkilökohtaisiin haasteisiin ja sitä kautta nopeuttaa oppimista. Hyvän annettiin kiertää koko ajan parinvaihdon avulla. Illan päätteeksi seuraajien connection oli yhtä hyvä kuin monen muun vanhemman west coast swing-kaupungin seuraajilla.CJ_triple_trapeze_May

Jokainen vetämäni west coast swing workshoppi on ollut erilainen kuin muut. Sunnuntai-iltainen neljän tunnin setti kahdella seuraajalla kerrallaan asetti kasvotusten sellaisten motoristen haasteiden kanssa, jotka ovat tavanomaisessa paritanssissa helpommin korjata lennossa. Näitä ovat mm. sijoittuminen pariin nähden, vienti dynamiikan tulkitseminen ja sen mahdolliset versiot kolmen tanssijan pyrkiessä saumattomaan tiimityöskentelyyn yhtä aikaa. Jos aiemmin olen tanssijoille kehityksen vauhdittajaksi sanonut roolinvaihtamisen, niin saman sorttinen osaamisalue on kolmistaan tanssiminen. Kaksi-viejää-yksi-seurajaa-tiimityö vaatii ihan toisenlaisia asioita, kuin yksi-viejä-kaksi-seuraajaa-tiimityö.

Kertokoon tanssijoiden antama palaute, miten meille jaetuilla korteilla saimme vietyä illan loppuun.