Jotta koko Suomen west coast swing kehittyy, tulee pitää huolta jokaisesta kaupungista, missä vain innokkaita tekijöitä löytyy. Viime viikonlopun perjantai-lauantaina vuorossa oli Seinäjoki.

On kulunut jo vuosia, kun viimeksi kävin Seinäjoella opettamassa west coast swingiä. Oma tanssi, opetus ja ajatusmaailmakin ovat kokeneet muutoksia tuon jälkeen. Nyt olikin perhosia vatsassa, millainen vastaanotto pohjanmaalaisilla on, kun mouhijärveläisyys astuu rajan yli.

Olen aina kehuskellut, kuinka hienoa porukkaa Kouvola-Lappeenranta suunnalla tanssii. Samanlaista hengenheimolaisuutta löytyi nyt Seinäjoeltakin. Pohjalaisin maustein. Oli helppo aloittaa jutustelu kenen kanssa tahansa. Vieraskoreutta ei liiemmin päästetty täällä häiritsemään hyvää keskustelua.

En ole koskaan ennen tavannut niin montaa tanssijaa kädet puuskassa odottamassa tuntien alkua. Kun asiasta vähän mainitsi, täytti naurun remakka salia. Tunnelma päivään oli valmis.

Jäi itselle ihan sellainen olo, että Pohjanmaan seuraajilta löytyy luontainen taipumus antaa oman persoonan näkyä ja kuulua west coast swingissä. Tanssi on todellista keskustelua, kun niin siellä seudulla pyydetään. Taisi muuten olla ensimmäinen päivä, kun naurua tanssijoilla oli enemmän, kuin opettajalla puhetta. Tahtoo takaisin!

Opetusta oli tehokkaasti vain lauantaina. Perjantaina oli jo ennakolta bileet Holy Smoke-nimisessä paikassa. Rouhea baari, jossa ruoat oikeasti grillattiin grillissä. Alakerrassa oli yökerho, joka väkisinkin laittoi porukat tutustamaan toisiinsa. Hyviä loosseja lähellä toisiaan ja tanssilattia oli keskellä kaikkea. Ja baaritiskiäkään ei tarvinnut etsiä jumalan selän takaa.

Ihastuin sanaan ”trahteeri”, vaikken tiedä sen tarkkaa merkitystä. 

Jotenkin hämmästyin käytännön järjestelyitä. Siis käytännössä sitä, kuinka nerokkaat ne olivat(strategiaa vai sattumaa?). Tapahtumapaikka oli keskellä keskustaa, lähellä hyviä hotellipaikkoja ja iltabilepaikkaa( missä järkättiin myös la illan yhteisruokailu). Tässä tapahtumassa riitti, kun roudasi itsensä paikalle. Kaikki oli kävelymatkan päässä. Kannattaa siis pitää silmällä tämän kaupungin tapahtumia tästä tulleen helppouden vuoksi.

Miten meni noin niin ku omasta mielestä? Koska lauantainakin on bileet, pystyi tanssijoiden kehitystä vertaamaan perjantaihin. Lauantaina lattialle mahtui jostain syystä tuplaten enemmän porukkaa, kuin perjantaina. Liikkeet oli haasteellisempia, mutta hymyt isompia.Rakastuin sanaan ”trahteeri”. Ihan varma sen tarkoituksesta en ole..

Myhäilin sisäänpäin. Seinäjoella ei pelätty tehdä työtä oman kehityksen eteen.

Asennepaita!

Ps. Persoonallisimman ja  west coast swing-paidan titteli menee toistaiseksi Seinäjoelle. Nappikuosi!