Jatkoilla Puotilassa

Taisi olla ensimmäinen kerta (voin olla väärässäkin), kun Puotilassa oli pelkästään jatko-tason workshoppi(20.3). Helsinki on hurjasti kasvanut west coast swingin osalta viimeisen vuodenkin ajalta. Nyt näyttää siltä, että mahdollisuudet tarjota vähän erikoistuneempaa west coast swing kurssia on vihdoin jo väkimäärän kasvun osaltakin. Paikalla oli paljon porukkaa ja mukavasti ihan uusiakin kasvoja.

20160320_192514-1

Jatkotason ihmiset tuppaavat yleensä janoamaan kovasti uutta tietoa ja tehokasta eteenpäin menoa. Tekemisen meininki oli niin kovaa, että ovia ja ikkunoita sai pitää alituiseen auki. Raitis kevätilma piristää pitkän ja tumman talven jälkeen, joten sinänsä oli mukava vetää nuttua niskaan: Kevät oli tullut!

Aiempiin kuuteen tuntiin tottuneena neljän tunnin setti oli pikainen pyrähdys näin opettajan näkökulmasta. Sitäkin tehokkaammin saa annettua oppijoille itsestään virkeämpää versioo. Opettaminen on henkisesti rankempaa työtä, ja menneinä vuosina vedetyt maratonpäivät ovat onneksi takana päin. Puhun siis pitemmistä, kuin kuuden tunnin päivistä.

Koska elefanttiakaan ei sanota kerralla syötävän, on turha yrittää tanssissakaan liikaa. Roomaakaan ei rakennetu päivässä, joten on hurjan hienoa ottaa kehityksen askeleita ihan rauhaksiinsa. Oma ajattelu vaatii makustelua niinkin moninaisen lajin, kuin west coast swingin opettelemiseen.

Raikas muutos oli vetää iltabileet heti suorilta workshoppien perään. Useamman tunnin odottelu olisikin saanut aikaan painetta lähteä kotiin päin. Nyt oli mukavaa päästä kurssilaisten kanssa tanssimaan ja vähän ottamaan tuntumaa helsinkiläisten westareiden connectioniin.

Eiköhän tulevaisuudessa ole mahdollisuus siitä vähän enemmänkin nauttia…

Chuck Brown -Helsinki 27.-28.2

Pitkän aikaa on Suomessa ollut se hieno juttu, että ulkomaalaisia huippuja käy tasaisin väliajoin täällä. Kun tanssijat pääsevät näkemään vähän harvinaisempia vieraita, he saavat jokaiselta persoonalta erilaisen näkökulman west coast swingiin. Näinkin, vaikka jaettu tieto olisi jo aiemmin kuultu. Persoona tuo siihen uuden vivahteen, joka saattaa avata lukkoja.

Joskus tuntuu, että oppijat tarvitsevat uuden ihmisen sanomaan saman asian, jonka ovat kuulleet miljoona kertaa. Ja sitten tieto vasta menee perille. Olen itse ollut joskus siinä tilanteessa, kuin jonkun toisen opettajan pitkä aikainen oppilas tulee tunnilleni, jossa sanon ne samat asiat. Ja sitten tämä tanssija kehuu meikäläisen maasta taivaisiin. Meikäläisellä on kuitenkin sen verran vahva itsetunto, että osaan tuoda edellisen opettajan kovan työn kunnian hänelle. Suomessakin on opettajia, jotka käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja ottavat creditit itselleen. 20160228_162849.jpg

Chuck on sen verran monessa paikassa vieraillut ja paljon nähnyt, että hänellä on tarjottavanaan tietoa, joka sai meikäläisen suun loksahteleen auki useaan otteeseen. Monta uutta ajatusta lähti pörräämään tämän hemmon vieraillessa Helsingissä. Hänen into ja paatos opettaa innostaa tsemppaamaan omaakin kehittymistä.

Porukkaa oli paljon mukana ja korkean tason tanssijoita oli saapunut paikalle. Pistän aina merkille, ketkä workshoppeihin saapuvat paikalle. Niin moni aina kehuu olevansa innokas kehittymään, mutta harva sitten saapuu oikeasti paikalle lisäoppia hankkimaan. Sanat ovat itselleni vain helinää ja määrittelenkin ihmisiä ennemminkin heidän tekojensa kautta. Kulmat tuppaa nousemaan, jos sanat ja teot on jotenkin ristiriidassa keskenään.

Chuckin kyky huomioida kaikentasoiset oppijat samaan aikaan oli hatunheilautuksen arvoista. Mikäli käsitin oikein, suattaapi herra saapua tulevaisuudessa uudestaan opettamaan tänne Pohjolaan. Kovasti hän Euroopassa reissaa, joten eiköhän häntä vielä täällä nähdä.

Tää malttaa taas tuskin odottaa.

Kun laatu korvaa määrän.

Neljäs kerta Puistokulmassa näkyy paikalle saapuneissa tanssijoissa. Usein west coast swingin rantautuessa uuteen paikkaan paikalle tulee hurjan paljon porukkaa. Sali on tupaten täynnä porukkaa ja ilmassa on miltei urheilujuhlan tuntu. Jos seudulle west coast swing tulee ensimmäistä kertaa ja tarjonta on ollut kysyntää pienempi, voi olla melko varma yleisöryntäyksestä. Näin koin ensimmäisellä kerralla, kun Puistokulmassa käytiin. Sen kerran jälkeen ei taida olla ylletty yhtä suuriin lukuihin. Tällaisissa tilanteissa saattaa osalle tulla ajatus, ettei se west coast swing olekaan niin kaiken kansan tanssi.

Tämä on totta.

Ekat kerrat usein kerää paikalle ihmisiä, jotka tulevat saamaan tuntumaa lajiin ja loppujen lopuksi eivät siitä pidä musiikin, lajin luonteen, tekniikan tai muun syyn takia. Osa jättää tulematta, koska opettajien persoona ei miellytä, kahvi ei ollut hyvää(tai sitä ei edes ollut), triplat on liian hankalia tai laji ei sovellukaan lavatansseihin(edelleen ymmälläni siitä, että joku ajattelee sen sinne luontaisesti sopivan). Voi olla, että muut kurssilaiset eivät olleet mieluisia, sali ei miellyttänyt tai jäi sellaiseen luuloon, että parin tunnin west coast swingin alkeistunnin jälkeen hallitsisi lajin. Syitä on enemmänkin, miksi paikan päälle ei tulla uudestaan.

sunflower-744144_640

Jäljelle jäävät ne, jotka ovat löytäneet itsellensä jonkinlaista taikaa tulla takaisin. Viime lauantaina itselle jäi henki, että leijonanosa tanssijoista oli löytänyt west coast swingistä niitä samoja asioita, mitkä minut aikoinaan koukutti lajiin. Tällaiset ryhmät ovat opettajalle voimaannuttavia opettaa. Aika kuluu kuin siivillä, kun mukana on kosolti ihmisiä, jotka jakavat samanlaiset arvot keskenään. Omalla opetuksellani en yritäkään epätoivoisesti miellyttää kaikkia. Oman polkuni olen valinnut ja löytänyt. Sen reitillä opittuja asioita opetan mouhijärveläis-pohjaisella huumorilla ja tyylillä. Tiedän, että se karsii ihmisiä tunneiltani. Tykkään, että hiljalleen tunneille kuitenkin pesiytyy samansorttisia tyyppejä, jotka ymmärtävät. Heitä, jotka tarkastelevat opettajaakin kriittisesti, pohtivat itse asioita, hyväksyvät toisen tanssijan puutteet tai haasteet, arvostavat seuraajan vapautta ja tasa-arvoa tanssissa. Heitä, jotka ajoittain pystyvät tarkastelemaan kokonaisuutta. Nämä ihmiset ovat west coast swingin tulevaisuus.

Ensikerralla siis ehkä eri paikassa, mutta samalla ”Puistokulman” tunnelmalla.