Kuinka käyttäydyn west coast swing-bileissä?

Piti ensiksi kirjoittaa kattava listaus west coast swing-bileiden etiketistä. Pitkään pyörittely ei vaan auttanut, sillä jokaiseen tilanteeseen tuli poikkeuksen poikkeus ja niihin vielä poikkeuksien poikkeus. Ja niistäkään poikkeuksista ei tullut mitenkään hyviä yleistyksiäkään.

Pakkien antaminen on minulle iso kynnys, vaikka välillä siihen olisi hyväkin syy. Tanssista kieltäytyminen on jälkeenpäin tuonut enemmän pahoja puheita selkäni takana kuin hyviä, joten pakkien sijaan pyrin luovimaan tilanteissa niin, etten joudu kyseisiin tilanteisiin. Mieluummin menen noina harvoina kertoina tanssimaan, kuin riskeeraan pahan mielen tuottamisen mahdollisuuden toiselle.

Päätin listata asiat, jotka itse otan huomioon ja olen ottanut huomioon koko west coast swing-matkani aikana:

juomalasi

Nestetankkaus on tärkeää ja antaa aikaa tanssijalle hieman palautua tanssituista kappaleista. Juoma kädessä oleva tanssija voi hetken odottaa, että toinenkin lasillinen uppoaa.  Osa ihmisistä myös toivoo juoman pitämisen olevan merkkinä, ettei tanssiminen ole se tärkein juttu. Juotavana saattaa olla jotain, jota ei halua jättää pitkäksi aikaa yksin, esim. kahvia. Osa ihmisistä näyttää olevan hetken huikkauksella valmiita tanssimaan. Vältän ihmisen hakemista, joka on juomassa jotakin.

ruokarauha

Jälkien putsaaminen ja siivoaminen välttämättä eivät ole niin nopeaa kuin luulisi ja siinä saattaa mennä tovi aikaa ja kappalekin saattaa kulua. Tilanne kehkeytyy nopeasti kiusalliseksi sekä odottajalle, että evästäjälle. Vältän syöpöttelevien ihmisten hakemista tanssimaan.

jutteleminen

Joillekin ihmisille west coast swing bileet ovat tapa nähdä ihmisiä ja jutella kavereille, joita ei usein näe. Kuulumisien vaihtaminen on tärkeää ja luo yhteishenkeä. Osa keskusteluista on keveää small-talkkia, mutta ajoittain keskustelussa saattaa olla raskaitakin ja henkilökohtaisia asioita. Vierestä tuleva tanssiin haku saattaa olla hyvän tunnelman katkaisija, vaikka tanssiinhaku olisi kuinka ystävällinen tahansa.

Story behind: Juttelin eräässä tapahtumassa, tanssisalin ulkopuolella, yhden kaverini kanssa. Hänen isänsä oli yrittänyt itsemurhaa. Olin itse menettänyt hetki sitten yllättäen isäni. Läheisen menettämisestä puhumiseen oli erilainen vire, kuin ihmisellä, joka samanlaista tilannetta ei koskaan ole kokenut. Kaveri oli päässyt juuri hyvään alkuun pahan olonsa purkamisessa, kun viereen pyyhälsi kirkasääninen tanssiin hakija. Hän oli jo pitkään halunnut tanssia meikäläisen kanssa, ja nyt hän vihdoin ”sai minut kiinni”. Keskustelukaverini meni täysin lukkoon ja hämilleen ja salamannopeasti lähti pois vinkaten minulle, että palaa asiaan myöhemmin.

Meikäläisellä oli monttu auki, sillä sen kummemmin en tökeröön käytökseen ehtinyt reagoimaan. Kaveri ei halunnut enää jälkeenpäin puhua asiasta. Mitä ikinä hänen olisi tehnyt mieli puhua, jäi sanomatta yhtäkkisen keskeytyksen takia.

En mene itse hakemaan ketään kesken keskustelun. Odotan kauempana vieressä keskustelun loppumista, mikäli maailmani on riippuvainen keskustelevan ihmisen kanssa tanssimisesta juuri sillä hetkellä. Toisaalta voi olla, että kaverini on tilanteessa, josta ei tunnu pääsevän pois. Näiden kavereiden kehonkielen tunnen ja tiedän ajan, jolloin pitää lähteä kaveri tilanteesta pelastamaan.

dj-haku

Hyvät musiikinsoittajat ovat kuin kapellimestareita, jotka pitävät huolta bileiden tunnelmasta. Tunnelman ohjaus nousuineen ja laskuineen vaatii paljon havainnointia tanssijoista ja ihmisten reagointitavasta kappaleiden aikana, vaihtamisen hetkellä ja niiden jälkeen. Ne hetket, kun musiikinsoittaja on kuulokkeet päässä, kumartuneena otsa kurtussa koneen ääreen näpytellen näppäimistöä tai työstämällä hiirtä ovat varsinkin sitä kiireisintä aikaa. En hae musiikinsoittajia tanssimaan silloin, kun heillä on kiireinen hetki todennäköisesti käsillä. Jos he itse hakevat, on tilanne toinen.

lattialta haku

Aina sieltä ei pääse pois… Aina sieltä ei halua pois. Jos potentiaalinen haku näyttää kuolevan janoon tai muuten näyttää väsyneeltä, en hae. Korkeintaan juttelen, jos kyseessä on varsinkin joku tuttu, joka yrittää päästä tanssilattialta pois.

paikka huoneessa

Läheltä tanssilattiaa todennäköisemmin saa itsellensä tanssiparin, joka haluaa tanssia. Kauempaa lattiasta löytyvät ujoimmat tanssijat tai he, jotka haluavat vain katsella. Osa tanssijoista hakee myös DJ-pöydän takaa hetken taukoa ja turvaa tanssiin hauilta. En hae ketään DJ-pöydän takaa, sillä todennäköisemmin se on ainoa turvasatama. Saatan mennä juttelemaan muuten vaan. Saadaan molemmat taukoa tarvittaessa… ehkä.

tuomarit, juontajat, esiintyjät

Kaikilla yllämainituilla on h-hetkellä ja sen läheisyydessä paljon ajateltavaa ja mietittävää. Jokaiselle on hyvä antaa rauha tehdä hommansa loppuun. En häiritse heitä. Jos he haluavat tanssia ja hakevat tuossa tilanteessa, tilanne on toinen. Joku saattaa purkaa jännitystään ja joku haluaa välttää tanssimisen muiden kanssa, jottei ”tehdasasetukset” suhteessa omaan pariin mene ennen esiintymistä sekaisin.

nopea käveleminen

Kielii joko vessahädästä, tai toiveesta päästä tanssilattialta nopeasti pois. Voi kertoa myös yrityksestä päästä stalkkeria pakoon. Jos kaverin perässä on häntä ahdistava ihminen, haen ahdistavaa henkilöä tanssiin, jotta kaveri pääsee pakoon.

vartalon suunta:

Selkä tanssilattialle päin ei ole asento, jota ylläpitää yrittäessään päästä tanssimaan. Haen tanssimaan suurimmaksi osaksi vain heitä, jotka edes vähän ovat vartalollaan kääntyneitä tanssilattian suuntaan. Osa yrittää piiloutua hauilta hetkeksi kääntäessään selkää mahdollisille hakijoille.

liian monesti hakeminen, stalkkaaminen, vaaniminen

Mikäli paikalla on vain jokunen ihminen, tulee luontaisesti haettua samaa paria useampaan kertaan illan aikana. Kun bileissä on paljon tanssijoita ja joku hakee viidettä kertaa tanssimaan, alkaa itselleni tulemaan ahdistus. Puhun stalkkereista. He ovat yleensä ovelimpia lukemaan tilanteita ja joskus jopa luovivat ja tuottavat sellaisia, että pääsevät tanssimaan mahdollisimman usein lempitanssijansa kanssa.

Muistan yhden tapahtuman, jossa eräs hakija käytti törmäystä saadakseen kontaktin minuun hakutilanteessa. Minut on kasvatettu pyytämään anteeksi törmäyksen jälkeen ja huolestuneena hänen puoleensa käännyin joka kerta. Selän kääntämiseni skippasi muilta mahdollisuuden hakea tanssiin. Arvostan oveluutta. En kuitenkaan sitä, ettei hän näyttänyt uskovan minun ymmärtäneen hänen peliään.

Päätin antaa hänelle elämänsä överhuikeimmantanssin. Jostain syystä hän ei tullut enää sen jälkeen uudestaan hakemaan tanssille numero kahdeksan…

Stalkkeri ongelmaan on ratkaisu: kaverit. Hyvä pelisilmäisiä sisältävä liittouma pelastaa, mutta osittain pitää olla valppaana pelastamaan kavereita 😀 😀 😀

roolinvaihto

Tykkään seurata ja viedä. Kaikki ei. En mielelläni hae samaa sukupuolta olevaa tanssijaa, ellen tunne häntä. Vaikka se olisi minulle tosi ok, ei se sitä kaikille ehkä ole. Jos meikäläinen haluaa hakea jotakuta jätkää tanssimaan, silmäilen tanssiiko hän illan aikana muiden jätkien kanssa. Tai kysyn hänen kavereiltaan, onko häntä ok hakea. West coast swingaajat on todella avointa porukkaa verrattuna moneen muuhun tanssiperheeseen. Meidänkin joukossa on kaikenlaisia, ja on kohteliasta olla tahdikas suuntaan ja toiseen. Voin hyvinkin olla oma itseni, vaikka otan samalla muut huomioon.

 

Loppujen lopuksi nämä ovat vain ohjenuoria itselleni. On paljon ihmisiä, jotka aistivat hetket, milloin toinen on hyvä jättää rauhaan. Sitten on se osa, joka noina hetkinä tuntee tilaisuutensa tulleen ja käyttävät melkeinpä kaikki keinot hakeakseen tanssimaan. Ennen pitkää koko ajan haetuksi tullut tanssija katoaa jonnekin huonebileisiin, lähtee kotiin tai tulee sen verran myöhään iltabileisiin, että voimat riittävät koko hulabaloon. Joku saattaa olla onnensa kukkuloilla, jos hakijoita riittää jonoksi asti.

Kirjoituksen tarkoitus ei ollut heristää sormea kehenkään suuntaan. Pointtina oli antaa uusia näkökulmia, ettei tilanteet ja ihmiset ole välttämättä niin musta-valkoisia. Tilanteita ja tulkinta tapoja on varmaan muitakin. Heitä kommenttia ja vinkkiä, jos missasin jonkun tärkeän.

😉

Tanssiinhaku ylitse kaiken muun?

Yksi vahvimmista elementeistä, jota west coast swing maailmassa arvostan, on sekahaku systeemi. Se, yhdistettynä ajatukseen tanssia yksi tanssi ennen seuraavaan pariin vaihtamista, on mielestäni yksi menestystekijä suomalaisessa west coast swing historiassa. Kaikella on kuitenkin puolensa, kuten seuraava tarinani osoittaa:

 

”Osallistuin kesällä erääseen Pohjois-Ruotsissa järjestettävään tapahtumaan. En ollut opettajana kyseisessä tapahtumassa. Iltabileissä tanssin hurjan paljon ihmisten kanssa (mä tykkään hurjasti sosiaalitanssia), mutta loppuehtoosta alkoi väsymys iskeä. Istahdin esiintymislavan reunalle ja nostin jalat ylös, jotten kehonkieleltäni näyttäisi niin helposti haettavalta, sillä pieni lepo ei ollut pahitteeksi. Halusin myös vain katsella ja ihailla muiden tanssia hetken.

Minua haettiin tanssimaan. Olin iloinen. 

Kun tanssi päättyi, siirryin uudelleen lavalle, mutta tällä kertaa siirryin reunasta metrin päähän. Eteeni muodostui suht nopeasti ihmismuuri, joka nojasi lavaan, ja peitti osittain näkyvyyden. En odottanut, että kukaan rohkenisi hakemaan johtuen paikkavalinnasta, jonka toivoin antavan merkkiä pienen lepohetken tarpeesta. 

Minua haettiin tanssimaan. Olin iloinen. 

Kun tanssi päättyi, siirryin jälleen lavalle. Tällä kertaa pitkälle lavan reunasta, otin juomalasini käteeni ja juttelin niitä näitä viereeni istumaan tulleelle kaverilleni. Toivoin, että meneillään oleva keskustelu ja juomalasin kädessä pitäminen (+plus pitkä etäisyys tanssilattialta) olisi sanattomasti viestinyt, etten ole haettavissa. 

Minua haettiin tanssimaan. Olin vähän jo hämmentynyt.

Kun tanssi päättyi, siirryin lavalle. Tällä kertaa menin kaukaisimpaan peränurkkaan, otin juomalasin käteen, puhelimen toiseen käteen, käänsin selkäni tanssilattialle päin, ja vedin mustan hupparini hupun vielä päähäni, ennen kuin jalkani henkitoreissaan vetelivät viimeisiä hoosiannojaan. Ajattelin, että nyt saan kaipaamani lepohetken. 

Minua haettiin tanssimaan. Olin lähes jalaton. 

Kiitin tanssiin hausta, mutta samaan hengenvetoon sanoin ystävällisesti tarvitsevani hetken taukoa, jotta jaksaisin tanssia vielä pidempään hetken päästä. Kysyin, josko voisin tanssia hänen kanssaan vähän myöhemmin. 

”Ei tarvitse, jos kerta nytkään et jaksa”, kuului sivaltava vastaus, jota seurasi äkkinäinen niskojen nakkelu ja pois lähteminen. Hakija meni muutaman muun tanssijan luokse ja pienen supattelun jälkeen porukka katsoi minua päästä varpaisiin päätään pudistellen. Samalla he keräsivät kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtivät tanssipaikalta pois. 

Nyt olin lähes sanaton. 

Pakkasin omat tavarani ja otin tanssikengät pois. Yöpaikassani läheisessä talossa saisin lepuuttaa jalkojani. Sieltä kukaan ei tule hakemaan tanssimaan. Seuraavana päivänä tulin paaaaaljon myöhemmin tanssimaan, jotta jaksaisin tanssia sen aikaa, kun paikalle olen. ”

 

Minä en ole maailmanluokan west coast swing-stara, mutta ymmärrän tuon illan jälleen paremmin heidän tapaansa tulla myöhään iltabileisiin. Jos etääntyminen tanssilattialta, juoman tai kännykän piteleminen, kaverin kanssa keskustelu tai jopa koominen selänkääntö  ja hupun päähän laittaminen ei auta hetkellisen levon saamiseksi, niin onko parempi lähteä pois tai olla ilmaantumatta paikalle. Miten se vaikuttaa ennen pitkää, jos joku ahdistuu siitä, että aina täytyy olla haettavissa?

Muistan yhdenkin palautteen tanssijalta, joka yhdessä järjestämässäni tapahtumassa toivoi pientä muutosta. Hän toivoi rajattua aluetta, josta ei saa tulla hakemaan. Hän kertoi, ettei ole kummoinenkaan paritanssija, muttei saanut hetkeäkään rauhaa tanssiin hauilta ja pumppukin oli kovilla. Tunnelma oli mukava, eikä hän vielä olisi halunnut poiskaan paikalta lähteä. Hän halusi jossain vaiheessa vain istahtaa ja katsella muita tanssijoita. Pienen lepohetken jälkeen hän olisi ollut virkeämpi tanssimaan.

En tiedä, ovatko ihmiset kykenemättömiä lukemaan sanattomia signaaleja, vai skipataanko ne ajatellen tanssinhaun yli- ja ohiajavan kaikki muut elementit west coast swing bileissä (sosiaalisuus, halu jutella, tarve toilettiin, nestetankkaus, juttelu). Eikä yhteisöllisyys tarkoita muutakin, kun tanssimista. Eikö joskus olisi kiva myös jutella jonkun kanssa vähän pidempään ja syvällisemmin? Joku kavereista saattaa tarvita kuuntelijaa herkistä aiheista ja yhtäkkinen tanssiinhaku rikkoo tunnelmaa, vaikkei lähtisikään tanssimaan.

Don`t get me wrong. Mä diggaan sekahausta. Sillä on vaan toinenkin puoli. Vähän niin kuin demokratia. Ei täydellinen, mutta paras tän hetkisistä vaihtoehdoista.

Ps. Seuraavaksi tuumailen ratkaisua tähän ominaisuuteen ja postaan siitä blogipostauksen vähän myöhemmin. Kommentoi ja heitä ajatuksia aiheesta.