Comets vk 39

Toisen kauden toiset yhteiset tunnit antaa jonkinlaisen rytmityksen sekä opettajille, että oppilaille tunneilla. En tiedä, minkälaisia rytmityksiä tunneilla oppijat ovat vielä huomanneetkaan. Niitä on käytössä kuitenkin monenlaisia tukemaan oppimista tai estämään ei-toivottua oppimista. Näiden avulla opettajapari pystyykin vaikuttamaan tuntidynamiikkaan, jotta oppiminen sujuisi toivotulla tavalla. Pidettäköön siis mielessä Hanna viisaat sanat palautteen antamisesta, jotta voimme tehokkaimmin opetustamme tarjota.

Keskitaso pääsi nauttimaan hieman poikkeavaan suuntaan ohjautuvasta west coast swingistä. Kolmas viikkotunti kerta on jo kirittänyt connectionin hahmottamista niin, että moniulotteiset harjoitukset voidaan ottaa hyötykäyttöön tanssin aikana. Edistyneet-tasolla hienojakoisemmat liikkeet ja yksityiskohdat avautuvat erilailla kuin ennen. Aiemmin tiistain sorttinen tunti ei ehkä olisi uponnut niin hyvin kuin nyt.

Vaikka se salin keskelle näyttääkin hyvältä, niin totuus kulkee kuitenkin parinvaihdossa olevien ihmisten käsissä. Vain he voivat tuntea, meneekö homma ihan varmasti oikein. Tuntuma kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa. West coast swing on kuitenkin paritanssi, missä muutkin lajit. Jos toinen ei tee omaa 50% osuuttaan tanssista, joutuu toinen paikkaamaan. Onneksi tunnilla kukaan ei näyttänyt joutuvan tekemään sitä toisen osuutta kokonaan. Toisen puutteiden paikkaaminen auttaa kehittymään entistä paremmaksi, sillä motoriikka joutuu mukautumaan hetkessä toisen fysiikkaan. Connectionin avulla tulee navigoida, mitä liikettä ja siirtymää tarvitaan, jotta tanssi pysyisi edes jotenkin west coast swinginä.

Olisi hurjan mukavaa ehtiä antamaan enemmänkin palautetta, mutta tunnilla kaikkien oppijoiden tulee olla samanarvoisia. Palautteen saaminen on kuitenkin välttämätöntä, jos mielii eteenpäin. Edelleen muistutan, että yksäreillä jokainen on tuntinsa tähti.

Kohti tavoitteita siis!

Tasojaon jylinää

Tiistaina päästiin sitten aloittamaan Helsingissä kauden aherrus. Tasojaon kautta piti ihan porukkaa laitella sopiville kursseille.

Tasojako on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta sen kautta voidaan porukkaa jakaa fyysisten ominaisuuksien ja  valmiuksien perusteella ryhmiin. Toisaalta ei pääse mitenkään arvioimaan mentaalisia voimavaroja mennä eteenpäin. Jos joku kehittää systeemin, millä tehdä tasajakoa arvojen ja asenteiden perusteella, niin olen kiinnostunut. Mitä olisikaan vetää porukkaa, joilla kaikilla on oman kehityksensä ohella aito halu kehittää west coast swing yhteisöä? Nykykäytäntein sitä ei voi kuin arvailla.

Toinen kausi lähtee käyntiin Cometsilla, ja viime kaudesta oppineena tiedän, että tästäkin kurssista tulee melko mielenkiintoinen. Porukalta on karissut viimeisetkin vieraskoreuden rippeet ja nyt odotankin haastavampia kyssäreitä ja oivalluksia myös opettajien pureskeltaviksi.

Kun tasojako oli tehty, päästiin vielä koko ryhmälle vetämään tuntia. Kun omaan tahtiin antoi porukan välillä testailla, siihen viejän korvien välissä soivaan musiikkiin, ponjasin kivan ilmiön: porukka pohtii kuvioita ja asioita ääneen ja vieläpä sulassa sovussa. Ainakaan itse en bongannut ketään, joka olisi alkanut saarnaamaan toiselle toisen virheistä. Mielestäni tämä kertoo sydämen sivistyneisyydestä.

Jos ei tee ”virheitä” west coast swingissä, ei treenaa tarpeeksi lujaa oppiakseen asioita. Ajoittain näkee ihmisiä, jotka ajattelee olevansa luojan lahjoja west coast swing maailmalle. Näillä ihmisillä tuntuu omien korviensa välissä olevan oikeus opettaa, ja sitä kautta häiritä varsinaista opetusdynamiikkaa. Onneksi tälläistä en tiistaina bongannut.

Ensiviikolla eriytynein ryhmin. Vähänkö tääl hieron käsiäni yhteen.

International West Coast Swing Flahsmob: Helsinki

Vaikka hurjasti kaikkea osaankin, ainakin omasta mielestäni, niin koreografiat ei vaan oikein vieläkään tunnu omalta. Viime vuoden flashmob-koreografia meni just ja just h-hetken koittaessa väkijoukon seassa (Lappeenranta ja Hallowest: mä niin odotan!!!).

Tällä kertaa Helsingistä otettiin yhteyttä, josko voisimme liittyä seuraan Puistokulman opetuksien jälkeen ja olla aloittavana parina. Ryhdistäydyin pyynnöstä ja lähdin koreografian sitten opettelemaan kunnolla. Myönnettäköön, että opettelun olisi voinut tietenkin aloittaa vähän aikaisemmin kuin edellisenä päivänä, mutta tässä nyt on ollut vähän kaikkee. Lauantaina se sujui miltei hyvin (perkuleen C-osa), mutta itsetunto siltä osin oli kyl kunnossa kompensoimaan muutama askeleen.

Ajatuksena tuo ryhmä koreografia on huikee juttu. Jotenkin se saa meikäläisen tuntemaan olonsa paremmin porukkaan kuuluvaksi, kun tehdään asioita yhdessä. Prime-time meni hurjan hyvin, enkä mokannut (korjaan: varioinut) kuin yhden kerran. Ja silloinkin olin taas aikaani edellä. Ei se haitannut, kun muut veti niin hyvin.

Ja mitä se muutama hassi siellä seassa. Tärkeää oli päästä tuomaan esille, että paritanssi elää ja voi niin hyvin, että jengi tanssii sitä vaikka ja missä.

Vähänkö odotan viikkotuntien alkua ja pääsee taas näkemään Helsingin west coast swing kansaa.

Comets, here we come!